Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö

19.9.2018

Juho Haapala

Väitöstutkimukseni keskittyi vedenkäytön ja -hallinnan käytännön toimeenpanon kehittämiseen syjäisillä vuoristoalueilla Nepalin köyhimmillä ja syrjäisimmillä alueilla. Tutkimuksissani opin, että näillä alueilla suuri osa käytännön toimeenpanosta tapahtuu sääntelevän virallisen hallinnon ja suunniteltujen kehitysinstituutioiden ulkopuolella epämuodollisissa konteksteissa, eli hyvässä ja pahassa paikallisin tavoin järjestetysti. Väitöskirjassani todetaankin, että nämä vähemmän tunnetut epämuodolliset sosiaaliset tilat ovat ratkaisevia maaseudun kehitysprosessien kannalta.

Paremmalla vesienhallinnalla valtavat mahdollisuudet vaikuttaa paikalliseen elämään

Vesi on elintärkeä resurssi erityisesti kehittyvälle maaseudulle, sillä vesivarojen saatavuus on perusedellytys maaseudun elinkeinoille sekä asukkaiden terveydelle ja elämänlaadulle. Vesijärjestelmiä tarvitaan luonnollisesti kotitalouksissa juomaveden saamiseksi, mutta tutkimusympäristössä veden johtaminen kotitalouksien lähelle on tuiki tärkeää myös ihmisten ruokaturvan ja ruokavalion parantamiseksi kotiviljelmien avulla, sekä hygienian ylläpidon helpottamiseksi ja pitkienkin vedenhakumatkojen vähentämiseksi. Suuremmassa mittakaavassa riisipeltojen kastelu on suurin veden johtamista vaativa toiminto. Syrjäisellä maaseudulla pienvesivoima on hyvä tapa sähköistää kyliä, minkä johdosta veden hallinta vaikuttaa monia uusia elinkeinoja mahdollistaen. Näiden lisäksi vesijärjestelmien ylläpito vaatii institutionaalista yhteistyötä ja kehittää siten paikallista tekemisen kulttuuria ja tarjoaa mahdollisuuksia harvinaisiin palkkatöihin. Parhaassa tapauksessa tämä toimeliaisuus ylläpitää maassa rauhaa.

Näistä ilmeisistä paikallisille koituvista hyödyistä huolimatta vedenkäytön hallinta on kehittymätöntä Nepalin syrjäisillä vuoristoalueilla. Kehityspotentiaali on siis suuri. Väitöstyöni päätutkimuskysymys onkin siksi "Mitä käytännössä toteuttamiskelpoisia tapoja on toimeenpanna ja hallita vesipalveluja kehittyvillä vuoristoisilla maaseutualueilla?"

Paikallistason toimeenpanossa tulee huomioida epämuodolliset paikalliskontekstit

Tutkimuslöydökset korostavat, että suuri osa operatiivisesta toimeenpanosta ja paikallisesta institutionaalisesta toiminnasta tapahtuu sosiaalisissa ympäristöissä, jotka eivät ole sääntelevän hallinnon instituutioiden välittömässä vaikutuksessa. Väitöskirjassa todetaan, että nämä sosiaaliset tilat ovat silti ratkaisevia kehitysprosessien kannalta. Niiden syvempi ymmärrys ja saatujen oppien linkittäminen kehityksen toimeenpanoon voisi hyödyttää implementointia.

Väitös osoittaa myös, että yksilöt ja heidän väliset muodolliset ja epämuodolliset vuorovaikutuksensa ovat vesivarojen hallinnan ja paikallisen kehityksen kannalta avainasemassa kehittyvällä syrjäisellä maaseudulla.Yksilöillä on tärkeä kaksoisrooli ylhäältä alas suuntautuvan hallinnan välittäjinä ja toisaalta paikallisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan ongelmanratkaisun osallistujina. Viimeksi mainittu rooli on vähemmän tunnistettu, mutta silti ratkaiseva kehitysprosessien kannalta.

Kirjoittaja Juho Haapala  työskentelee Nepalin kaukolännessä paikallisten vesivarojen hallinnan kehityshankkeessa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiöltä kannustusapurahan samaan aihepiiriin liittyviin jatko-opintoihinsa Aalto-yliopistossa keväällä 2018

 

 

Uusimmat artikkelit

Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö

Kirjoittajalta Noora Kuparinen / 19.9.2018

Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö 19.9.2018 Väitöstutkimukseni keskittyi vedenkäytön ja -hallinnan käytännön toimeenpanon kehittämiseen syjäisillä vuoristoalueilla Nepalin köyhimmillä ja syrjäisimmillä alueilla. Tutkimuksissani opin, että näillä alueilla suuri osa käytännön toimeenpanosta tapahtuu sääntelevän virallisen hallinnon ja suunniteltujen kehitysinstituutioiden ulkopuolella epämuodollisissa konteksteissa, eli hyvässä ja pahassa paikallisin tavoin järjestetysti. Väitöskirjassani todetaankin, että nämä vähemmän … Jatka artikkeliin Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö

Aivotutkimusta elokuvan avulla

Kirjoittajalta Noora Kuparinen / 13.9.2018

Aivotutkimusta elokuvan avulla 13.09.2018 Tutkin väitöskirjassani, mitä aivoissa tapahtuu elokuvan katselemisen aikana. Elokuvat synnyttävät katsojan aivoissa monitasoisia, esimerkiksi aistihavaintoihin, kognitioon tai tunteisiin liittyviä prosesseja, ja siten tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia aivotoiminnan tutkimiselle. Samalla saamme ymmärrystä siitä, kuinka aivomme toimivat jokapäiväisessä toimintaympäristössämme, jossa kohtaamme monenlaisia ärsykkeitä ja vuorovaikutustilanteita. Mittasimme koehenkilöiden aivojen toimintaa heidän istuessaan magnetoenkefalografialaitteessa (MEG) ja … Jatka artikkeliin Aivotutkimusta elokuvan avulla

Production from waste biomass for green and sustainable future

Kirjoittajalta Marianna / 16.5.2018

Production from waste biomass for green and sustainable future 16.5.2018/Text: Karhan Özdekci The current industrial production has issues in terms of sustainability. Production facilities use fossil resources for chemicals, fuels and energy. However, fossils are being depleted while energy demand is increasing. Moreover, fossil-based production cause environmental problems including global warming and air pollution through … Jatka artikkeliin Production from waste biomass for green and sustainable future

Aivotutkimusta elokuvan avulla

13.09.2018

Kaisu Lankinen, Tekniikan edistämissäätiö

Tutkin väitöskirjassani, mitä aivoissa tapahtuu elokuvan katselemisen aikana. Elokuvat synnyttävät katsojan aivoissa monitasoisia, esimerkiksi aistihavaintoihin, kognitioon tai tunteisiin liittyviä prosesseja, ja siten tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia aivotoiminnan tutkimiselle. Samalla saamme ymmärrystä siitä, kuinka aivomme toimivat jokapäiväisessä toimintaympäristössämme, jossa kohtaamme monenlaisia ärsykkeitä ja vuorovaikutustilanteita.

Mittasimme koehenkilöiden aivojen toimintaa heidän istuessaan magnetoenkefalografialaitteessa (MEG) ja katsellessa elokuvaa. Magnetoenkefalografialla pystytään mittaamaan aivotoiminnan synnyttämiä magneettikenttiä jopa millisekuntien tarkkuudella, ja siten voidaan tutkia hyvin nopeita muutoksia aivotoiminnassa. Sekä elokuvan synnyttämä aivotoiminta että mitatut signaalit ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia, ja kiinnostavan informaation löytäminen suuresta määrästä mittausdataa on haastavaa. Tämän vuoksi väitöskirjassani kehitettiin ja sovellettiin koneoppimiseen perustuvia uudenlaisia lähestymistapoja ja menetelmiä mittausten analysoimiseksi.

Synkroniaa katsojien välillä

Kuinka samalla tavalla eri ihmiset näkevät saman elokuvan? Eräs tutkimukseni keskeisistä kysymyksistä oli selvittää, kuinka samankaltaista eri henkilöiden aivotoiminta oli heidän katselleessaan samaa elokuvaa. Tulokset osoittivat, että tietyt aivojen osat toimivat ajallisesti tarkasti synkroniassa eri koehenkilöillä. Tällaisia aivoalueita olivat mm. varhaiseen näköhavaintojen käsittelyyn, motoriseen toimintaan ja kognitioon liittyvät aivojen osat.

Kosketuksen katsominen näkyy aivoissa

Selvitimme elokuvan avulla myös, mitä aivoissa tapahtuu toisen henkilön tuntoaistimuksia katsellessa. Huomasimme, että koehenkilöiden tuntoaivokuoren toiminta muuttui elokuvan sisällön kanssa samaan tahtiin, kun elokuvan kohtauksissa esiintyi tuntoaistiin liittyviä ilmiöitä. Tällaisissa elokuvakohtauksissa elokuvan päähenkilö esimerkiksi liukui käsiensä varassa pitkin kallionseinämää tai tunnusteli rannalta keräämiään kiviä.

Uusia lähestymistapoja aivotutkimukseen

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että elokuvan katsominen synnyttää katsojien välillä tarkasti synkronoitunutta aivotoimintaa, ja että elokuvan sisältö korreloi katsojan aivotoiminnan kanssa tietyillä aivoalueilla. Tutkimuksen myötä saatiin myös uusia analyysimenetelmiä monimutkaisten aivosignaalien analyysiin. Näitä menetelmiä voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös muissa koeasetelmissa, esimerkiksi puheen kuuntelemisen aikana kerätyn mittausdatan analyysissä.

Kaisu Lankisen väitöskirja ”Dynamics of brain activity during movie viewing (Aivokuoren dynamiikka elokuvan katselun aikana)” tehtiin Aalto yliopistossa, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella, ja tarkastettiin tammikuussa 2018. Hän sai Tekniikan edistämissäätiöltä apurahaa jatko-opintoihin ja väitöskirjan viimeistelyyn vuonna 2017. Tällä hetkellä kirjoittaja työskentelee post doc -tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Elektroninen väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7807-6

Uusimmat artikkelit

Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö

Kirjoittajalta Noora Kuparinen / 19.9.2018

Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö 19.9.2018 Väitöstutkimukseni keskittyi vedenkäytön ja -hallinnan käytännön toimeenpanon kehittämiseen syjäisillä vuoristoalueilla Nepalin köyhimmillä ja syrjäisimmillä alueilla. Tutkimuksissani opin, että näillä alueilla suuri osa käytännön toimeenpanosta tapahtuu sääntelevän virallisen hallinnon ja suunniteltujen kehitysinstituutioiden ulkopuolella epämuodollisissa konteksteissa, eli hyvässä ja pahassa paikallisin tavoin järjestetysti. Väitöskirjassani todetaankin, että nämä vähemmän … Jatka artikkeliin Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö

Aivotutkimusta elokuvan avulla

Kirjoittajalta Noora Kuparinen / 13.9.2018

Aivotutkimusta elokuvan avulla 13.09.2018 Tutkin väitöskirjassani, mitä aivoissa tapahtuu elokuvan katselemisen aikana. Elokuvat synnyttävät katsojan aivoissa monitasoisia, esimerkiksi aistihavaintoihin, kognitioon tai tunteisiin liittyviä prosesseja, ja siten tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia aivotoiminnan tutkimiselle. Samalla saamme ymmärrystä siitä, kuinka aivomme toimivat jokapäiväisessä toimintaympäristössämme, jossa kohtaamme monenlaisia ärsykkeitä ja vuorovaikutustilanteita. Mittasimme koehenkilöiden aivojen toimintaa heidän istuessaan magnetoenkefalografialaitteessa (MEG) ja … Jatka artikkeliin Aivotutkimusta elokuvan avulla

Production from waste biomass for green and sustainable future

Kirjoittajalta Marianna / 16.5.2018

Production from waste biomass for green and sustainable future 16.5.2018/Text: Karhan Özdekci The current industrial production has issues in terms of sustainability. Production facilities use fossil resources for chemicals, fuels and energy. However, fossils are being depleted while energy demand is increasing. Moreover, fossil-based production cause environmental problems including global warming and air pollution through … Jatka artikkeliin Production from waste biomass for green and sustainable future