Nepalin kehittyvällä maaseudulla vesienhallinnan toimeenpanossa huomioitava epämuodollinen paikallisympäristö

19.9.2018

Juho Haapala

Väitöstutkimukseni keskittyi vedenkäytön ja -hallinnan käytännön toimeenpanon kehittämiseen syjäisillä vuoristoalueilla Nepalin köyhimmillä ja syrjäisimmillä alueilla. Tutkimuksissani opin, että näillä alueilla suuri osa käytännön toimeenpanosta tapahtuu sääntelevän virallisen hallinnon ja suunniteltujen kehitysinstituutioiden ulkopuolella epämuodollisissa konteksteissa, eli hyvässä ja pahassa paikallisin tavoin järjestetysti. Väitöskirjassani todetaankin, että nämä vähemmän tunnetut epämuodolliset sosiaaliset tilat ovat ratkaisevia maaseudun kehitysprosessien kannalta.

Paremmalla vesienhallinnalla valtavat mahdollisuudet vaikuttaa paikalliseen elämään

Vesi on elintärkeä resurssi erityisesti kehittyvälle maaseudulle, sillä vesivarojen saatavuus on perusedellytys maaseudun elinkeinoille sekä asukkaiden terveydelle ja elämänlaadulle. Vesijärjestelmiä tarvitaan luonnollisesti kotitalouksissa juomaveden saamiseksi, mutta tutkimusympäristössä veden johtaminen kotitalouksien lähelle on tuiki tärkeää myös ihmisten ruokaturvan ja ruokavalion parantamiseksi kotiviljelmien avulla, sekä hygienian ylläpidon helpottamiseksi ja pitkienkin vedenhakumatkojen vähentämiseksi. Suuremmassa mittakaavassa riisipeltojen kastelu on suurin veden johtamista vaativa toiminto. Syrjäisellä maaseudulla pienvesivoima on hyvä tapa sähköistää kyliä, minkä johdosta veden hallinta vaikuttaa monia uusia elinkeinoja mahdollistaen. Näiden lisäksi vesijärjestelmien ylläpito vaatii institutionaalista yhteistyötä ja kehittää siten paikallista tekemisen kulttuuria ja tarjoaa mahdollisuuksia harvinaisiin palkkatöihin. Parhaassa tapauksessa tämä toimeliaisuus ylläpitää maassa rauhaa.

Näistä ilmeisistä paikallisille koituvista hyödyistä huolimatta vedenkäytön hallinta on kehittymätöntä Nepalin syrjäisillä vuoristoalueilla. Kehityspotentiaali on siis suuri. Väitöstyöni päätutkimuskysymys onkin siksi "Mitä käytännössä toteuttamiskelpoisia tapoja on toimeenpanna ja hallita vesipalveluja kehittyvillä vuoristoisilla maaseutualueilla?"

Paikallistason toimeenpanossa tulee huomioida epämuodolliset paikalliskontekstit

Tutkimuslöydökset korostavat, että suuri osa operatiivisesta toimeenpanosta ja paikallisesta institutionaalisesta toiminnasta tapahtuu sosiaalisissa ympäristöissä, jotka eivät ole sääntelevän hallinnon instituutioiden välittömässä vaikutuksessa. Väitöskirjassa todetaan, että nämä sosiaaliset tilat ovat silti ratkaisevia kehitysprosessien kannalta. Niiden syvempi ymmärrys ja saatujen oppien linkittäminen kehityksen toimeenpanoon voisi hyödyttää implementointia.

Väitös osoittaa myös, että yksilöt ja heidän väliset muodolliset ja epämuodolliset vuorovaikutuksensa ovat vesivarojen hallinnan ja paikallisen kehityksen kannalta avainasemassa kehittyvällä syrjäisellä maaseudulla.Yksilöillä on tärkeä kaksoisrooli ylhäältä alas suuntautuvan hallinnan välittäjinä ja toisaalta paikallisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan ongelmanratkaisun osallistujina. Viimeksi mainittu rooli on vähemmän tunnistettu, mutta silti ratkaiseva kehitysprosessien kannalta.

Kirjoittaja Juho Haapala  työskentelee Nepalin kaukolännessä paikallisten vesivarojen hallinnan kehityshankkeessa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiöltä kannustusapurahan samaan aihepiiriin liittyviin jatko-opintoihinsa Aalto-yliopistossa keväällä 2018

 

 

Uusimmat artikkelit

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Kirjoittajalta Marianna / 6.2.2019

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan 6.2.2019/Text: Maria Väätäjä Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu … Jatka artikkeliin Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Selluloosa venyy moneksi

Kirjoittajalta Marianna / 24.1.2019

Selluloosa venyy moneksi 16.5.2018/Text: Ville Hynninen Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa. Pystymetsästä presidentinlinnaan Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden … Jatka artikkeliin Selluloosa venyy moneksi

Waste is the future!

Kirjoittajalta Marianna / 14.1.2019

Waste is the future! 14.1.2019 About me I am a doctoral student at Aalto University’s Water and Environmental Engineering department, working in collaboration with The Finnish Environment Institute (SYKE). Last year I received an expenditure grant from the Gasum Gas fund for the first year of research into cultivation of fungal species in biogas wastewater. … Jatka artikkeliin Waste is the future!