Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia

Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme.

Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen?

Akateemisessa työssä näen päivittäin, mitä yliopistosektorilla tapahtuu ja miten tutkimushankkeita arvioidaan. Apurahavaliokunnan puheenjohtajana haluan tämän kokemuksen siivittämänä kehittää säätiön arviointiprosessia niin, että sillä on mahdollisimman laaja ja positiivinen vaikutus tekniikan kenttään. Tarkoituksenamme on poimia laajan asiantuntijajoukon avulla kaikkein laadukkaimmat ja lupaavimmat hakemukset vuosittain kasvavasta hakemusmäärästä.

Mitkä ovat sinulle laadukkaita ja lupaavia tutkimushankkeita?

Arviointiprosessissa etsimme hankkeita, joilla on laaja-alaista vaikuttavuutta ja jotka edistävät kestävää kehitystä. Laadukas tutkimus vie mielestäni tekniikan alaa eteenpäin, mutta pyrkii myös ratkaisemaan yhteiskuntaa koskevia haasteita.

On tärkeää saada ulkomaista tutkijaosaamista Suomeen, sillä usein lahjakkuudet siirtyvät töihin eri teollisuudenaloille ja yrityksiin ja siten integroituvat yhteiskuntaan. Näin tutkimus hyödyttää koko maailman lisäksi myös suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä on Tekniikan edistämissäätiön merkitys nyky-yhteiskunnassa?

Tekniikan edistämissäätiöllä on pitkä historia teknologisen kehityksen puolestapuhujana. Esimerkiksi säätiön rahoittaman televisioteknologian tutkimuksen kautta televisio yleistyi Suomessa 50-luvulla. Tehtävämme on rahoittaa laajasti tekniikan tutkimusta, sillä ikinä ei tiedä, mistä seuraava läpimurto nousee ja kuinka suuri vaikutus sillä on yhteiskuntaan.

Pidän erittäin tärkeänä säätiön myöntämää Hyvä opettaja -palkintoa, sillä laadukas opetus voi kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen. Ilman hyviä opettajia ei olisi laajaa ja innostunutta tutkijajoukkoa.

Miten tutkimusta ja suomalaista insinööriosaamista voisi tukea paremmin?

Suomalaiset insinöörit ovat maailman parhaita, siksi insinööriosaaminen on Suomen merkittävin vientituote. Meidän on tärkeää löytää aloja, joilla on tarvetta lahjakkuuksille ja uraauurtavalle tutkimukselle. Tämä asema tulee säilyttää, ja siinä tekniikan tukeminen astuu kuvaan.

Kilpailu osaamisesta on kovaa, joten tutkimuksen tukeminen on tärkeää, sillä se luo edellytyksiä myös koulutuksen korkean tason säilyttämiselle. Tekniikan tutkimuksen tukeminen kannattaa, sillä sen avulla kehitetään kotimaista osaamista ja teollisuuden kilpailukykyä.

Milloin olet viimeksi tuntenut ylpeyttä kollegasta?

Tunsin viimeksi ylpeyttä, kun Aalto-yliopiston vakinaistettu professori Ivan Vujaklija piti avajaisesitelmän robotiikasta ja proteeseista, joka vangitsi yleisön sisällöllään ja visuaalisella tyylillään. Tutkimuksen laatu ja varmaotteinen, hieno esitys yhdistyivät yleisöä laajasti puhuttelevaksi kokonaisuudeksi, josta puhutaan yhä yliopistolla.

Jos saisit tavata edesmenneen tutkijan, kenet haluaisit tavata?

Missasin 90-luvun alkupuolella Cambridgen yliopistossa vierailessani täpärästi Stephen Hawkingin esityksen. Tämä jäi harmittamaan niin paljon, että muistan sen vieläkin. Vaikka en ole itse fyysikko, haluaisin palata ajassa taaksepäin ja kuulla hänen ajatuksiaan siitä, millaista on hyvä tutkimus ja opetus.