Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen
Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina.
Kuka olet?
Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus myös kansainvälisten tutkimushankkeiden arvioinnista ja lupaavien hankkeiden löytämisestä.
Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen?
Näen itseni laajemmin kuin biotekniikan tutkijana. Minulla on laaja kokemus tutkimushankkeiden arvioinnista. Haluan keskittyä siihen, että tutkimusapurahat kohdentuvat kilpailukykyisimpiin ja lupaavimpiin hankkeisiin. Tämä sisältää myös riskialttiit hankkeet. Tieteen suurimmat edistysaskeleet ovat syntyneet riskialttiista tutkimuksista, jotka eivät ole ensikatsomalta tuottaneet haluttuja tuloksia mutta ovat vaikuttaneet uusien teknologioiden syntyyn vuosikymmenten viiveellä.
Mikä on Tekniikan edistämissäätiön merkitys nyky-yhteiskunnassa?
Tekniikan edistämissäätiö on historiallisesti katsottuna ollut aina teknologisten murrosten aallonharjalla. Tuettu tutkimus on mahdollistanut muun muassa ensimmäisen suomalaisen tietokoneen rakentamisen. Tällä hetkellä Tekniikan edistämissäätiö voi auttaa suurten globaalien haasteiden, kuten vihreän siirtymän, ratkaisemisessa. Yleisesti säätiö vaalii tieteen korkealaatuisuutta ja uskottavuutta vaihtoehtoisten faktojen ja misinformaation täyttämässä julkisessa keskustelussa.
Mitä haluat edistää Tekniikan edistämissäätiön hallituksessa?
Pidän tutkimuksen korkealaatuisuutta tärkeimpänä kriteerinä arvioinnissa. Samoin haluamme kannustaa tutkijoita soveltavaan tutkimukseen, eli siirtymään teoriasta käytännön sovellusten ja innovaatioiden kehittämiseen. Haemme myös niin sanottua positiivista riskiä, eli sitä, että tavoitetaso asetetaan epäonnistumisen uhallakin korkealle.
Mikä saa sinut hämmästymään työn ulkopuolella?
Rakastan liikkua luonnossa, sillä luonto on hämmästyttävä järjestelmä. Luonto korjaa itseään, samoin kuin tiede. Hämmästyn myös nuorten tutkijoiden parissa, sillä he ovat tulevaisuuden toivo. Haluaisin sanoa ensimmäisen tutkimusapurahansa saaneille tutkijoille, että uteliaisuus omaa tieteenalaa kohtaan kannattaa säilyttää, sillä se auttaa selättämään vastoinkäymiset.
Uusimmat artikkelit
Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen
Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…
Eläinvapaat geelit edistävät solututkimusta
Eläinvapaat geelit edistävät solututkimusta Text: Maria Heilala Kuva: Maria Heilala Solukasvatusmallit tutkimuksen työkaluna Laboratoriossa kasvatetut solut auttavat mallintamaan sairauksien kehittymiseen ja etenemiseen liittyviä ilmiöitä ilman eläin- tai ihmiskokeita. Perinteiset 2D-soluviljelmät muovi- tai lasimaljalla eivät kuitenkaan kuvasta solujen toimintaa kudosten kolmiulotteisessa ympäristössä. Tämän takia väitöskirjatutkimukseni keskittyi geelipohjaisten 3D-solukasvatusmallien kehittämiseen. Eläinperäisistä kasviperäisiin geeleihin Geelipohjaisissa 3D-solukasvatusmalleissa solut…
Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa
Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa Teksti: Lassi Päkkilä Väitöskirjatutkimuksessani, jota Tekniikan edistämissäätiö tuki vuonna 2024, tutkin ennallistettujen soiden hydrologiaa ja sen palautumista ennallistamistoimien jälkeisinä vuosina. Ekologinen ennallistaminen on noussut tärkeäksi soiden suojelumenetelmäksi, ja muun muassa Euroopan Unionin ennallistamisasetus luo painetta kasvattaa ennallistamismääriä. Suomessa suurin suoluontoa uhanalaistanut tekijä on metsäojitus, kun noin 60%…