Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan

4.1.2024/Teksti: Joonatan Sipola

Sipola_Joonatan

Ihmisen verenkierrossa on kuolleista soluista vapautuneita DNA-pätkiä. Pitkälle edenneen syövän potilailla osa tästä on usein peräisin syöpäsoluista – soluista jotka toimivat virheellisesti DNA:han tulleiden muutosten takia. Täten yksinkertaisesta verinäytteestä voidaan nähdä suoraan syövän ytimeen, siihen mistä sen yksilöllinen käyttäytyminen johtuu.

Maisemat ovat avarat

Analysoimalla DNA-pätkien emäsparisekvenssit voidaan tunnistaa niitä suoraan muokanneet mutaatiot. Solun toiminnalle oleellista on kuitenkin DNA-sekvenssin lisäksi se, mitä ja miten geenejä käytetään. Ihmiskehossahan on satoja eri tyyppisiä soluja huolimatta siitä, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikista löytyy sama DNA-sekvenssi.

Tutkimuksessamme olemme kehittäneet metodeja, joilla veren DNA-pätkistä voidaan selvittää, kuinka aktiivisesti syöpäsolut käyttävät eri geenejä. Tämä on mahdollista, sillä solu säätelee geenien käyttöä kiinnittämällä DNA:han proteiineja, jotka fyysisellä läsnäolollaan vaikuttavat sen hajoamiseen solun kuollessa. Verestä löytyvien DNA-pätkien pituuksista ja genomisista sijainneista voidaan siis tunnistaa, mihin kohtaan DNA:ta on kiinnittynyt proteiineja, ja tästä on mahdollista päätellä, miten aktiivisesti eri geenejä on käytetty.

Ikkunan takaa on turvallista katsoa

Sekä DNA-sekvenssi että geenien aktiivisuuden analyysi on helpompaa ja tarkempaa suoraan syöpäsoluista kuin verestä. Miksi siis verinäyte? Syöpäsolujen kerääminen vaatii leikkauksen tai kudosbiopsian, joihin liittyy paitsi terveydellisiä riskejä, ovat ne myös kalliita, ja täten mahdollisia vain harvoissa tilanteissa. Primaarikasvain leikataan usein, mutta sen edustavuus heikkenee syövän edetessä pidemmälle. Verinäyte sen sijaan mahdollistaa turvallisen ja edullisen tavan kurkistaa syöpäsolujen toimintaan, antaen avaimet parempaan ja yksilöllisempään hoitopäätökseen.

https://www.nature.com/articles/s41586-022-04975-9

 

Joonatan Sipola on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2023.

Uusimmat artikkelit

Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 5.1.2024

Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability 5.1.2024/Text: Vinay Partap Singh Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability The almost inevitable climate crisis is forcing governments, and industries across all spectrums to make every possible effort to avoid…

Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 4.1.2024

Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan 4.1.2024/Teksti: Joonatan Sipola Ihmisen verenkierrossa on kuolleista soluista vapautuneita DNA-pätkiä. Pitkälle edenneen syövän potilailla osa tästä on usein peräisin syöpäsoluista – soluista jotka toimivat virheellisesti DNA:han tulleiden muutosten takia. Täten yksinkertaisesta verinäytteestä voidaan nähdä suoraan syövän ytimeen, siihen mistä sen yksilöllinen käyttäytyminen johtuu. Maisemat ovat avarat Analysoimalla DNA-pätkien emäsparisekvenssit voidaan…

Nitrides for brighter future

Kirjoittajalta Marianna / 6.6.2023

Nitrides for brighter future 6.6.2023/Text: Igor Prozheev Ever since discovery of semiconductors and their first application in transistors in the middle of the 20th century, academic and industrial researches were developing these wonderful materials. Following the requirement to enhance performance while reducing production costs, enthusiasts were able to pack high power in miniature sizes. Remember…