Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan
4.1.2024/Teksti: Joonatan Sipola
Ihmisen verenkierrossa on kuolleista soluista vapautuneita DNA-pätkiä. Pitkälle edenneen syövän potilailla osa tästä on usein peräisin syöpäsoluista – soluista jotka toimivat virheellisesti DNA:han tulleiden muutosten takia. Täten yksinkertaisesta verinäytteestä voidaan nähdä suoraan syövän ytimeen, siihen mistä sen yksilöllinen käyttäytyminen johtuu.
Maisemat ovat avarat
Analysoimalla DNA-pätkien emäsparisekvenssit voidaan tunnistaa niitä suoraan muokanneet mutaatiot. Solun toiminnalle oleellista on kuitenkin DNA-sekvenssin lisäksi se, mitä ja miten geenejä käytetään. Ihmiskehossahan on satoja eri tyyppisiä soluja huolimatta siitä, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikista löytyy sama DNA-sekvenssi.
Tutkimuksessamme olemme kehittäneet metodeja, joilla veren DNA-pätkistä voidaan selvittää, kuinka aktiivisesti syöpäsolut käyttävät eri geenejä. Tämä on mahdollista, sillä solu säätelee geenien käyttöä kiinnittämällä DNA:han proteiineja, jotka fyysisellä läsnäolollaan vaikuttavat sen hajoamiseen solun kuollessa. Verestä löytyvien DNA-pätkien pituuksista ja genomisista sijainneista voidaan siis tunnistaa, mihin kohtaan DNA:ta on kiinnittynyt proteiineja, ja tästä on mahdollista päätellä, miten aktiivisesti eri geenejä on käytetty.
Ikkunan takaa on turvallista katsoa
Sekä DNA-sekvenssi että geenien aktiivisuuden analyysi on helpompaa ja tarkempaa suoraan syöpäsoluista kuin verestä. Miksi siis verinäyte? Syöpäsolujen kerääminen vaatii leikkauksen tai kudosbiopsian, joihin liittyy paitsi terveydellisiä riskejä, ovat ne myös kalliita, ja täten mahdollisia vain harvoissa tilanteissa. Primaarikasvain leikataan usein, mutta sen edustavuus heikkenee syövän edetessä pidemmälle. Verinäyte sen sijaan mahdollistaa turvallisen ja edullisen tavan kurkistaa syöpäsolujen toimintaan, antaen avaimet parempaan ja yksilöllisempään hoitopäätökseen.
https://www.nature.com/articles/s41586-022-04975-9
Joonatan Sipola on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2023.
Uusimmat artikkelit
Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta
Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta Tänä vuonna Tekniikan edistämissäätiön apurahahaussa vastaanotimme ennätykselliset 1033 hakemusta. Hakuaika päättyi torstaina 12. helmikuuta. Yhteensä rahoitusta haettiin 13 815 619 eurolla. Jatko-opiskelijoiden kokovuosi- ja osavuosiapurahahakemuksia vastaanotettiin 444, jatko-opiskelijoiden kannustusapurahahakemuksia 568 ja perustutkinto-opiskelijoiden apurahahakemuksia 21. Hakemusten määrä on korkein koskaan säätiön historiassa. Vuonna 2025 Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti päähaussaan 705…
Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia
Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia Kuva: Jaakko Kahilaniemi Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme. Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen? Akateemisessa…
Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen
Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…