Opinnot Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa

8.12.2021/Teksti: Sini Ojala

Sini Ojala

Lähdin opiskelemaan Ruotsiin maisteriohjelmaani. Ohjelma on siitä erikoinen, että opinnot on jaettu kahden yliopiston välille. KTH vetää ohjelmaa, mutta mukana on 4 muuta pohjoismaista yliopistoa, siksi ohjelman nimi on Nordic 5 Tech Polymer Technology. Ohjelmassa on neljä pääainetta, joista valitaan yksi. Tämä päättää mikä yliopisto on vastuussa maisterityöstä ja rajaa yliopistoja, niiden tarjoamien kurssien takia, pois. Valitsin itselleni Biomateriaalit pääaineeksi, jolloin Aalto yliopisto valikoitui maisterityön vastuukouluksi ja toisen vuoden oppilaitokseksi. Ensimmäisen vuoden mahdolliset yliopistot olivat KTH, Chalmers ja DTU. Mielestäni Ruotsin yliopistoissa oli tarjolla mielenkiintoisemmat kurssit, joten olin KTH:n ja Chalmers:in välillä. Lopulta päädyin valitsemaan KTH:n.

Opintojen sisältö

KTH:lla lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Joka periodissa on tarkoitus opiskella kaksi 7,5 opintopisteen kurssia. Kursseihin sisältyi neljä pakollista kurssia ja neljä listasta vapaasti valittavaa kurssia. Pakolliset kurssit olivat polymeerikemia, tieteen teoria ja metodologia, materiaalien mekaaniset ominaisuudet sekä polymeerifysiikka. Vapaasti valittavista otin biokuitukemian, biopolymeerit, polymeerikomposiitit mikro ja nanokoossa sekä polymeeristen materiaalien rakenne ja ominaisuudet. Opintoni keskittyivät erilaisiin polymeereihin, kuten selluloosaan, proteiineihin ja muoveihin. Kurssien toistuvana aiheena oli kestävä kehitys, ympäristöystävällisyys ja kiertotalous. Liityin myös yhdistykseen nimeltään Fiberteknologerna, joka järjestää aktiivijäsenilleen ulkomaan matkan paperi- ja selluteollisuuden kohteisiin. Yhdistys kerää vuoden ajan rahoituksia tekemällä lounasseminaareja, myymällä mainostilaa vuotuisesta lehdestä, tapaustutkimuksia jne. alan yrityksille. Ongelmaksi vuonna 2020 tuli maailmanlaajuinen pandemia Covid19, joka esti kaiken toiminnan ja vuotuisen matkan.

Mitä jäi käteen?

Opintoni syvensivät tietämystäni luonnollisista ja synteettisistä polymeereistä. Englannin kielen taitoni kehittyivät huimasti, joutuessani kirjoittamaan ja keskustelemaan kaiken englanniksi. Koska kursseilla käsiteltiin paljon uusimpia tutkimuksia ja kuumimpia tutkimusaiheita, niin alan saavutukset ja kehitetyt materiaalit jäivät parhaiten mieleen. Näistä tiedoista on ollut jo hyötyä kesätöiden aikana.

Sini Ojala sai Tekniikan edistämissäätiön Eichingerin rahaston apurahan vaihto-opintoja varten. Eichingerin rahasto jakaa vuosittain apurahoja Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin kemiantekniikan opiskelijoille.

Uusimmat artikkelit

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.12.2025

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen   Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…

Eläinvapaat geelit edistävät solututkimusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 17.12.2025

Eläinvapaat geelit edistävät solututkimusta Text: Maria Heilala   Kuva: Maria Heilala Solukasvatusmallit tutkimuksen työkaluna Laboratoriossa kasvatetut solut auttavat mallintamaan sairauksien kehittymiseen ja etenemiseen liittyviä ilmiöitä ilman eläin- tai ihmiskokeita. Perinteiset 2D-soluviljelmät muovi- tai lasimaljalla eivät kuitenkaan kuvasta solujen toimintaa kudosten kolmiulotteisessa ympäristössä. Tämän takia väitöskirjatutkimukseni keskittyi geelipohjaisten 3D-solukasvatusmallien kehittämiseen. Eläinperäisistä kasviperäisiin geeleihin Geelipohjaisissa 3D-solukasvatusmalleissa solut…

Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 17.11.2025

Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa Teksti: Lassi Päkkilä   Väitöskirjatutkimuksessani, jota Tekniikan edistämissäätiö tuki vuonna 2024, tutkin ennallistettujen soiden hydrologiaa ja sen palautumista ennallistamistoimien jälkeisinä vuosina. Ekologinen ennallistaminen on noussut tärkeäksi soiden suojelumenetelmäksi, ja muun muassa Euroopan Unionin ennallistamisasetus luo painetta kasvattaa ennallistamismääriä. Suomessa suurin suoluontoa uhanalaistanut tekijä on metsäojitus, kun noin 60%…