Opinnot Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa

8.12.2021/Teksti: Sini Ojala

Sini Ojala

Lähdin opiskelemaan Ruotsiin maisteriohjelmaani. Ohjelma on siitä erikoinen, että opinnot on jaettu kahden yliopiston välille. KTH vetää ohjelmaa, mutta mukana on 4 muuta pohjoismaista yliopistoa, siksi ohjelman nimi on Nordic 5 Tech Polymer Technology. Ohjelmassa on neljä pääainetta, joista valitaan yksi. Tämä päättää mikä yliopisto on vastuussa maisterityöstä ja rajaa yliopistoja, niiden tarjoamien kurssien takia, pois. Valitsin itselleni Biomateriaalit pääaineeksi, jolloin Aalto yliopisto valikoitui maisterityön vastuukouluksi ja toisen vuoden oppilaitokseksi. Ensimmäisen vuoden mahdolliset yliopistot olivat KTH, Chalmers ja DTU. Mielestäni Ruotsin yliopistoissa oli tarjolla mielenkiintoisemmat kurssit, joten olin KTH:n ja Chalmers:in välillä. Lopulta päädyin valitsemaan KTH:n.

Opintojen sisältö

KTH:lla lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Joka periodissa on tarkoitus opiskella kaksi 7,5 opintopisteen kurssia. Kursseihin sisältyi neljä pakollista kurssia ja neljä listasta vapaasti valittavaa kurssia. Pakolliset kurssit olivat polymeerikemia, tieteen teoria ja metodologia, materiaalien mekaaniset ominaisuudet sekä polymeerifysiikka. Vapaasti valittavista otin biokuitukemian, biopolymeerit, polymeerikomposiitit mikro ja nanokoossa sekä polymeeristen materiaalien rakenne ja ominaisuudet. Opintoni keskittyivät erilaisiin polymeereihin, kuten selluloosaan, proteiineihin ja muoveihin. Kurssien toistuvana aiheena oli kestävä kehitys, ympäristöystävällisyys ja kiertotalous. Liityin myös yhdistykseen nimeltään Fiberteknologerna, joka järjestää aktiivijäsenilleen ulkomaan matkan paperi- ja selluteollisuuden kohteisiin. Yhdistys kerää vuoden ajan rahoituksia tekemällä lounasseminaareja, myymällä mainostilaa vuotuisesta lehdestä, tapaustutkimuksia jne. alan yrityksille. Ongelmaksi vuonna 2020 tuli maailmanlaajuinen pandemia Covid19, joka esti kaiken toiminnan ja vuotuisen matkan.

Mitä jäi käteen?

Opintoni syvensivät tietämystäni luonnollisista ja synteettisistä polymeereistä. Englannin kielen taitoni kehittyivät huimasti, joutuessani kirjoittamaan ja keskustelemaan kaiken englanniksi. Koska kursseilla käsiteltiin paljon uusimpia tutkimuksia ja kuumimpia tutkimusaiheita, niin alan saavutukset ja kehitetyt materiaalit jäivät parhaiten mieleen. Näistä tiedoista on ollut jo hyötyä kesätöiden aikana.

Sini Ojala sai Tekniikan edistämissäätiön Eichingerin rahaston apurahan vaihto-opintoja varten. Eichingerin rahasto jakaa vuosittain apurahoja Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin kemiantekniikan opiskelijoille.

Uusimmat artikkelit

Anne Lönnqvistin mielestä innovaatiot ja talouskasvu syntyvät uskosta tutkimukseen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 18.3.2026

Anne Lönnqvistin mielestä innovaatiot ja talouskasvu syntyvät uskosta tutkimukseen   Anne Lönnqvist toimii tutkimuspäällikkönä VTT:llä, jossa hän johtaa tietoliikenteeseen, kyberturvaan ja tilannetietoisuuteen keskittyvää tutkimuskokonaisuutta. Hän on väitellyt radiotekniikasta, tehnyt laajasti tutkimusta satelliittikuva-analytiikasta sekä työskennellyt EU:n ja Business Finlandin hankkeissa. Hän haluaa valaa uskoa nuoriin tutkijoihin, jotta he ymmärtäisivät työnsä tärkeyden.   Millaista näkemystä taustasi tuo…

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 16.2.2026

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta   Tänä vuonna Tekniikan edistämissäätiön apurahahaussa vastaanotimme ennätykselliset 1033 hakemusta. Hakuaika päättyi torstaina 12. helmikuuta. Yhteensä rahoitusta haettiin 13 815 619 eurolla. Jatko-opiskelijoiden kokovuosi- ja osavuosiapurahahakemuksia vastaanotettiin 444, jatko-opiskelijoiden kannustusapurahahakemuksia 568 ja perustutkinto-opiskelijoiden apurahahakemuksia 21. Hakemusten määrä on korkein koskaan säätiön historiassa. Vuonna 2025 Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti päähaussaan 705…

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 21.1.2026

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia   Kuva: Jaakko Kahilaniemi Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme. Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen? Akateemisessa…