Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

22.9.2022/Teksti: Laura Saukko

Laura Saukko

Lehdistössä olemme usein saaneet lukea esimerkiksi suurten infrastruktuuri- tai rakennusprojektien kustannusten karkaamisesta ja muista epäkohdista projektien toteutuksissa. Tiedetään, että projektin toimijoiden välisen yhteistoiminnan avulla saavutetaan huomattavasti aiempaa parempia lopputuloksia. Käytännön askelmerkeissä siihen, kuinka sujuvaan yhteistoimintaan päästään, on kuitenkin vielä selvitettävää. Väitöstutkimuksessani pureuduin niihin konkreettisiin toimiin, joilla yhteistoimintaa ja integraatiota johdetaan monimutkaisissa ja erittäin vaikeasti hallittavissa olevissa projekteissa.

Projektin toimijoiden välinen integraatio edellyttää uudenlaisia kyvykkyyksiä

Projektia toteuttavien lukuisten eri organisaatioiden saaminen toimimaan yhteisen hyvän eteen vaatii perinpohjaista muutosta useilla eri tasoilla. Kyvykkyyksiä täytyy rakentaa uudenlaiselta pohjalta sekä tilaajaorganisaation sisälle että johtamisen käytäntöihin. Perinteisesti laajoja projektitoteutuksia on toteutettu avaimet-käteen ratkaisuina, joissa osapuolten vastuut ja velvollisuudet on etukäteen tarkkaan rajattu. Tällöin tilaaja pyrkii ummistamaan silmänsä toteutuksen yksityiskohtiin liittyviltä haasteilta.

Parempia tuloksia tuottavissa yhteistoiminnallisissa projekteissa projektin tavoitteita ei sanella vaan ne sovitaan yhdessä osapuolten kesken. Lisäksi projektin toimijat suunnittelevat koko projektin ajan yhdessä, kuinka määriteltyihin tavoitteisiin päästään. Käytännössä on kuitenkin erittäin haasteellista sovittaa yhteen eri organisaatioiden ja toimijoiden näkökulmia ja taloudellisia intressejä. Väitöstutkimuksessani on tunnistettu ne tilaajaorganisaation kyvykkyydet, jotka mahdollistavat toimijoiden välisen integraation.

Toimijoiden välistä integraatiota on mahdollista johtaa ja kehittää projektin eri vaiheissa

Tutkimustyöni osoittaa, että integraatiota projektin toimijoiden välillä on mahdollista johtaa. Väitöstutkimukseni osana on esimerkiksi kehitetty käytännön tarkistuslista siitä, minkä osa-alueiden toimivuudesta tulee projektin eri vaiheissa varmistua, jotta yhteistoiminta projektissa on mahdollista. Keskeinen havainto on, että yhteistoiminnallisen mallin käytöstä on syytä sopia jo projektin esisuunnitteluvaiheessa, ennen ensimmäisienkään projektisopimusten allekirjoittamista.

Yksi apuväline johtamisessa on tutkimustyössä kehitetty projektin integraatiokyvykkyyden itsearviointimalli. Kun projektin toimijat arvioivat säännöllisesti projektin toiminnan kypsyystasoa suhteessa eri integraation osa-alueisiin, heille muodostuu käsitys kokonaistilanteesta. Yksittäisiä eri osa-alueiden kypsyystasojen numeroarvoja tärkeämmäksi kuitenkin havaittiin keskustelut, joita itsearvioinnin ohessa käytiin. Keskustelujen myötä toimijoille kirkastui, mihin osa-alueisiin tarkalleen ottaen integraatiota ja yhteistoimintaa parantaessa on syytä panostaa, ja mitä kypsä toiminta näillä alueilla tarkoittaa. Samalla on mahdollista sopia korjaavista toimenpiteistä, jotka tukevat projektin tavoitteiden saavuttamista.

Laura Saukko on väitöskirjatutkija Oulun yliopistossa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2021.

Uusimmat artikkelit

Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 5.1.2024

Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability 5.1.2024/Text: Vinay Partap Singh Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability The almost inevitable climate crisis is forcing governments, and industries across all spectrums to make every possible effort to avoid…

Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 4.1.2024

Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan 4.1.2024/Teksti: Joonatan Sipola Ihmisen verenkierrossa on kuolleista soluista vapautuneita DNA-pätkiä. Pitkälle edenneen syövän potilailla osa tästä on usein peräisin syöpäsoluista – soluista jotka toimivat virheellisesti DNA:han tulleiden muutosten takia. Täten yksinkertaisesta verinäytteestä voidaan nähdä suoraan syövän ytimeen, siihen mistä sen yksilöllinen käyttäytyminen johtuu. Maisemat ovat avarat Analysoimalla DNA-pätkien emäsparisekvenssit voidaan…

Nitrides for brighter future

Kirjoittajalta Marianna / 6.6.2023

Nitrides for brighter future 6.6.2023/Text: Igor Prozheev Ever since discovery of semiconductors and their first application in transistors in the middle of the 20th century, academic and industrial researches were developing these wonderful materials. Following the requirement to enhance performance while reducing production costs, enthusiasts were able to pack high power in miniature sizes. Remember…