Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa

Väitöskirjatutkimuksessani, jota Tekniikan edistämissäätiö tuki vuonna 2024, tutkin ennallistettujen soiden hydrologiaa ja sen palautumista ennallistamistoimien jälkeisinä vuosina. Ekologinen ennallistaminen on noussut tärkeäksi soiden suojelumenetelmäksi, ja muun muassa Euroopan Unionin ennallistamisasetus luo painetta kasvattaa ennallistamismääriä. Suomessa suurin suoluontoa uhanalaistanut tekijä on metsäojitus, kun noin 60% maamme noin 10 miljoonasta suohehtaarista on ojitettu paremman puunkasvun toivossa. Ojittaminen tutkitusti heikentää soiden valumaveden laatua, laskee vedenpinnantasoa paljastaen turpeen hajoamiselle, ja ohjaa sukkessiota kohti metsäistä ekosysteemiä. Tutkimustyössäni keskitynkin ojituksen vaikutuksesta kuivuneiden ja sittemmin ennallistettujen soiden vedenpinnan tasoon, ja valumaveden ja huokosveden laatuun.

Ennallistamisen hydrologiset vaikutukset vaihtelevat soilla

Soiden kasvilajit ovat tottuneet märkiin olosuhteisiin, ja siten luonnontilaisen kaltainen huokosveden laatu ja vedenpinnan taso ovat edellytyksiä myös ekosysteemin rakenteen palautumiselle. Metsäojitetut suot ennallistetaan patoamalla ja tukkimalla ojat. Puut ovat tehokkaita haihduttajia: niitä poistamalla voidaan vaikuttaa suon vedenpinnan tasoon ja saavuttaa alkuperäisen kaltainen avoimuus. Pääasiassa raskailla koneilla tehtävät ennallistamistoimet kuitenkin aiheuttavat uuden häiriön suon pintakerroksiin ja usein suon valumaveden ja huokosveden laadut heikkenevät ainakin väliaikaisesti, vaikka vedenpinnantaso saattaa nousta piankin luonnontilaisen kaltaiselle tasolle. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu vedenlaadun häiriön laantuvan muutamassa vuodessa ennallistamisen jälkeen, mutta häiriön suuruus ja kesto vaihtelevat vedenlaadun parametrien, kohteiden ja suotyyppien välillä, eikä ole täysin selvää, mistä vaihtelut johtuvat. Lisäksi pitkäaikaista seurantaa on vain vähän.

Apurahalla tutkimusta eteenpäin

Apurahakaudella viimeistelin ja lähetin vertaisarviointiprosessiin ensimmäisen tieteellisen artikkelini, jossa tutkin ennallistettujen soiden huokos- ja valumaveden laatujen dynamiikkaa ja yhteyksiä. Huomasin, että laadut korreloivat keskenään: heikko huokosveden laatu ennustaa myös huonompaa valumaveden laatua, joka taas voi vaarantaa alapuoliset, kuormituksen vastaanottavat vesistöt. Lisäksi kehitimme työkalun, jolla valumaveden laatua voi arvioida huokosvesinäytteestä ja joka osaltaan helpottaa ennallistamisen suunnittelua ja vaikutusarviointia. Edistin myös työni kahta muuta artikkelia, joissa pureudun laajaan ennallistettujen soiden huokosveden pitkäaikaisseurannan aineistoon ja yksityiskohtaiseen turpeen laadun ja huokosveden aineistoon puustoisilta soilta. Työssäni parasta on, kun voin osallistua ympäristötekniikan menetelmän perustutkimukseen. Tilausta ennallistamiselle on, ja on mukava koettaa ymmärtää menetelmää, jolla elinympäristöjen tilaa pyritään parantamaan.

Lassi Päkkilä tutkii Oulun yliopistossa ennallistettujen soiden hydrologiaa ja sai vuonna 2024 Tekniikan edistämissäätiöltä 5000 euron kannustusapurahan.