Farmaseuttisten tablettien jatkuvatoiminen valmistus - Kaupallisesta erävalmistuksesta jatkuvatoimisen prosessoinnin tutkimukseen
Jenna Lyytikäinen
Jatkuvatoiminen valmistus kiinnostaa myös lääketeollisuutta
Jatkuvatoiminen prosessointi on käytössä useilla eri teollisuuden aloilla sen etujen ansiosta. Lääketeollisuus on monista eri syistä, kuten aiemmasta lääkeviranomaisten suhtautumisesta johtuen kuitenkin pitäytynyt perinteisessä erävalmistuksessa. Erävalmistus vaatii henkilökunnalta välituotteiden siirtoa, paljon tilaa ja monia hitaita laatumittauksia. Lisäksi laatuongelmien sattuessa kokonaisia lääke-eriä on hylättävä. Jatkuvatoimisen prosessoinnin avulla voitaisiin myös lääkevalmistuksessa pienentää ympäristökuormaa, nopeuttaa tuotantoa, parantaa laatua, vähentää jätettä ja tehdä lääke-eriä joustavammin. Näin voitaisiin vähentää myös lääkevalmisteiden saatavuusongelmia.
Teollisuuden näkökulma ja kansainvälisyys osana projektia
Jatkuvatoimiseen tablettivalmistukseen liittyvä väitöskirjatutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä lääketeollisuuden yhteistyökumppanin, tsekkiläisen Zentivan kanssa. Tutkimuksessa arvioitiin kolmen eräperusteisesti valmistettavan kaupallisen tablettituotteen valmistusta jatkuvatoimisella linjastolla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että valmistuksen onnistuminen riippuu valmisteen koostumuksesta. Tavoitteena oli arvioida suoraa tuotteiden siirtoa eri valmistusmenetelmälle muuttamatta niiden raaka-aineita. Näin voitiin myös verrata laatuominaisuuksia alkuperäisten tuotteiden kriteereihin. Yhdessä osatutkimuksessa päästiin vertaamaan samaa tuotetta kahdella erilaisella jatkuvatoimisella linjastolla. Kyseisessä osassa testattiin myös erilaisia tuotantonopeuksia, mikä on oleellista jokaisen kehitettävän prosessin kohdalla. Lisäksi keskityttiin tiettyjen prosessiparametrien säätöön, minkä ansiosta tablettien laatu parani riittävälle tasolle tässä vaiheessa tutkimuksia. Yksi tuotteista ei soveltunut suoraan jatkuvatoimiseen valmistukseen materiaalihaasteiden takia. Voikin olla, että erityisesti lääkeaineilta vaaditaan parempaa prosessoitavuutta kuin erävalmistuksessa, koska laitteiden toimintaperiaate on erilainen.
Aihetta on tärkeää tutkia lisää
Jatkuvatoimista farmaseuttisten tablettien valmistusta on tutkittu runsaasti viime vuosina, mutta käytännön kokemus useilla tuotteilla tuo varmasti lisätietoa sopivista prosessiasetuksista, tuotantonopeuksista ja soveltuvista materiaaleista. Aihetta tutkitaan useissa tutkimusryhmissä eri puolilla maailmaa, joten tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta tämän menetelmän kehittymisen kannalta myös lääketuotannossa.
Jenna Lyytikäinen sai Tekniikan edistämissäätiöltä kannustusapurahaa 5000 € vuonna 2024. Jenna tutkii Lääketutkimuksen tohtoriohjelmalla Itä-Suomen yliopistossa.
Uusimmat artikkelit
Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta
Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta Tänä vuonna Tekniikan edistämissäätiön apurahahaussa vastaanotimme ennätykselliset 1033 hakemusta. Hakuaika päättyi torstaina 12. helmikuuta. Yhteensä rahoitusta haettiin 13 815 619 eurolla. Jatko-opiskelijoiden kokovuosi- ja osavuosiapurahahakemuksia vastaanotettiin 444, jatko-opiskelijoiden kannustusapurahahakemuksia 568 ja perustutkinto-opiskelijoiden apurahahakemuksia 21. Hakemusten määrä on korkein koskaan säätiön historiassa. Vuonna 2025 Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti päähaussaan 705…
Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia
Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia Kuva: Jaakko Kahilaniemi Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme. Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen? Akateemisessa…
Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen
Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…