Historia
Tekniikan ja teollisuuden aikakausi on hämmästyttävän lyhyt. Käytännössä meidän isovanhempiemme isovanhemmat elivät maailmassa, joka käytti tekniikkaa, mutta jolle teknologia oli tuntematon ilmiö.
Huolimatta siitä, että tekniikka ja inhimillinen kulttuuri kuuluvat erottamattomalla tavalla yhteen, tekniikan opetus ja tutkimus ovat asioita, jotka ovat ilmiön lyhyen kypsymisajan vuoksi helppo rajata ”vain” tekniikaksi. Tekniikkaa ei kuitenkaan tutkita ja sovelleta sen itseisarvon vuoksi. Tekniikka on aina yhteiskunnan palveluksessa.
Toisen maailmansodan jälkeinen aika merkitsi käännekohtaa tekniikan kehitykselle Suomessa. Oppi tekniikasta ja teknillisistä tieteistä siirtyi yhteiskunnan palvelukseen aivan uudella tavalla. Se konkretisoitui teknillisen opetuksen suorana kytkentänä teollisuuden tuotantoon.
Tarve tutkimuksen ja tieteen kehittämiseksi oli selvä. Teollisuuden harjoittama tutkimustoiminta ei ollut kilpailukykyisellä tasolla edes Pohjoismaisessa vertailussa, eivätkä valtion tai yksityisellä rahoituksella toimivat teknillisen alan tutkimuslaitokset kyenneet niiltä odotettuun suoritustasoon.
Kun tieteen julkinen tuki jäi sodan jälkeen pieneksi, säätiöiden ja yleensä yksityisen rahoituksen merkitys nousi suureksi. Vaikka resurssit olivat niukat, sotien jälkeen perustetut säätiöt ymmärsivät, että kaikki resurssit oli suunnattava jälleenrakennukseen ja kansan yhtenäisyyden säilyttämiseen. Oli varmistettava perinteisen koulutus- ja tutkimusjärjestelmän jatkuvuus sekä keksittävä uudenlaisia tapoja kerätä pääomia sen tavoitteen toteuttamiseen.
Vuonna 1949 perustetun Tekniikan edistämissäätiön synnyn taustalla oli Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisjuhlan lähestyminen. Se nostatti esiin ajatuksen, että teollisuus saattoi parhaiten tunnustaa korkeimman teknisen opetuksen ja tutkimuksen arvon perustamalla oman tukisäätiön. Säätiön perustajina oli 61 teollisuuden ja talouselämän merkittävää yhtiötä, organisaatiota ja henkilöä. Nämä tahot edustivat teollisuuden ja kaupan kokonaisuuden koko kirjoa. Säätiöstä oli muodostunut elinkeinoelämän yhteinen hanke. Säätiön peruspääoma oli yli 10 miljoonaa markkaa.
Kuvaavaa säätiön merkitykselle koko teknillisen kulttuurin kehityksen tienavaajana 1940-luvulla on sen ensimmäinen myöntämä apuraha. Otaniemen valtionalueen ostamisen jälkeen valtion kassa oli aivan tyhjä, ja säätiö myönsi pikaisesti – itse asiassa jo ennen perustamistaan – miljoona markkaa Otaniemen alueen kaavoituksen valmisteluun. Työhön ryhtyi tällä rahoituksella professori Alvar Aalto. Tekniikan edistämissäätiössä toimii vielä tänä päivänäkin Alvar Aallon nimikkorahasto.
Tesvision rahasto
Radiotekniikka oli Suomessa suhteellisen hyvällä tasolla 1950-luvulla. Näköpiirissä oli kuitenkin uusi innovaatio, joka innosti edistysmielisiä tekniikan ylioppilaita.
Ilman näitä innovatiivisia teekkareita olisi Suomen tv-historia alkanut vasta reippaasti myöhemmin. Radioinsinöörien tv-kerho perustettiin 16.9.1954. Toiminta aloitettiin lähetinlaitteiden rakentamisella.
Ensimmäiseksi oli hankittava tarvittava kalusto. Se rakennettiin itse. Tämä oli tapa sekä hankkia Suomeen uutta teknistä osaamista että tyydyttää innostuneiden nuorten insinöörien oppimisen halua uuden tekniikan edessä.
Kuvalähettimen rakensivat tekniikan ylioppilaat Erkki Larkka ja Juhani Hämäläinen. Larkasta tuli myöhemmin Yleisradion teknillinen johtaja.
50-luvun alkupuolella televisiotekiikan kehitys oli järjestään tyrmätty Yleisradiossa. YLE:llä vihreää valoa televisiolle näytettiin ensimmäistä kertaa vasta kolmea päivää ennen Radioteekkareiden televisiokerhon ensimmäistä lähetystä. Silloin Yleisradioon nimitettiin ensimmäinen henkilö, jonka vastuuna oli televisiotoiminnan kehittäminen.
Tästä syystä ensimmäisen ulos lähetetyn ohjelman jälkeen jännitettiin Yleisradion kommenttia asiasta.
”Tämä nyt oli tällaista teekkarien leikkiä”, kommentti kuului.
Jälkiviisaina voinemme todeta, että leikistä tuli meidän kaikkien arkipäivää. Tämä on myös hyvä osoitus siitä, miten säätiö voi ketteränä toimijana olla julkista valtaa useitakin askeleita edellä.
Tekniikan edistämissäätiö oli mukana tukemassa Radioinsinööriseuraa televisiotoiminnan aloittamisessa. Vielä tänä päivänäkin säätiössä toimii Tesvision rahasto, jonka tehtävänä on tukea televisiotoiminnan kehittämistä. Nykyaikana tämä tarkoittaa luonnollisesti jotain aivan muuta kuin rahaston alkuvuosina.
Vaan mitä tekee Tekniikan edistämissäätiö sitten, kun televisio on saatu? Ensimmäinen tietokone tietenkin!
Esko
Suomen ensimmäiseksi tietokoneeksi mainitaan yleensä ESKO, Elektroninen SarjaKOmputaattori. Sen kehitti Teknilliseen korkeakouluun perustettu Matematiikkakonekomitea. Tuohon aikaan tietokoneista käytettiin suomeksi nimiä matematiikkakone ja sähköaivot. Tekniikan edistämissäätiö oli luonnollisesti mahdollistamassa ESKOn rakentamista.
ESKO:lla oli suuri merkitys Suomen tietokonehistoriassa. Projektin tehtävänä ei alun alkaenkaan ollut tehokkaan hyötykäyttöön tarkoitetun koneen valmistaminen, vaan pikemminkin "matematiikkakonetekniikan" harjoittelu, niin että edes jotkut suomalaiset pääsisivät paneutumaan uusimpaan teknologiaan. ESKO toimi kouluttajana, innoittajana, symbolina ja kokoavana hahmona niille henkilöille, jotka Suomessa olivat kiinnostuneita tietokoneista. Se myös kokosi yhteen asiasta kiinnostuneet organisaatiot Suomessa sekä levitti maassamme muutenkin tietoutta tietokoneista.
ESKO:n myötä maassamme myös ymmärrettiin tietokoneiden myötä kehittyneet uudet koulutustarpeet. Suomen ensimmäiset tietotekniikan kurssit pidettiin jo vuosina 1954 ja 1955 yrityksille ESKO:sta järjestettyjen seminaarien yhteydessä.
ESKO:n myötä syntyivät myös alan kontaktit ulkomaille, ja samalla maailmalle levisi ensimmäistä kertaa tietoutta siitä, että Suomikin on tietotekniikkamaa.
Säätiö nykyään
Viime vuosikymmeninä toimintamme pääpaino on ollut nuorten tutkijoiden tukemisessa. Jaamme vuosittain useita kymmeniä henkilökohtaisia apurahoja erityisesti tekniikan alan jatko-opintoihin.
Nämä apurahat ovat tutkimuksen mahdollistajia usein erityisesti tänne tulleille ulkomaalaisille tutkijoille. Vuosittaisissa myönnöissä ulkomaalaisten osuus on vuosien saatossa kasvanut – aivan tavallista on, että noin puolet apurahan saajista on ulkomaalaisia – tai paremmin sanoen: uusia suomalaisia. Viime vuonna yksi näistä Suomeen tulleista nuorista tutkijoista otti säätiöömme yhteyttä ja sanoi ne hienoimmat sanat: ”Kiitos! Tekniikan edistämissäätiön ansiosta tunnen saaneeni kaikki ne mahdollisuudet, joita tarvitsen Suomessa menestymiseen.”
Erillisrahastot ovat säätiön perustamisesta lähtien olleet tärkeässä roolissa toiminnassamme. Jo perustamisvaiheessa niitä oli 16 kappaletta. Nykyisistä erillisrahastoistamme yritysten perustamia ovat Gasumin sekä Pöyryn rahastot. Nämä rahastot eivät pelkästään jaa apurahoja vaan ylläpitävät tärkeää yhteyttä tutkimuksen ja yrityskentän välillä. Testamenttilahjoituksin säätiöömme on perustettu muun muassa Eichingerin rahasto, Mirjam Helena Paloheimon rahasto, Kyllikki ja Alpo Lipan rahasto, Kaarina Vuoriston rahasto sekä uusimpana Erkki Virtasen rahasto. Näiden yksityishenkilöiden lahjoitusten avulla on jo vuosikymmeniä tehty väitöskirjoja, käyty konferenseissa sekä tehty tutkimusvierailuita ulkomaille. Jokainen näiden lahjoitusten avulla tehty myöntö on ollut saajalleen merkityksellinen.
Kun Tekniikan edistämissäätiö perustettiin, sen merkitys oli valtava. Tämä merkitys johtui pitkälti siitä, että olimme lähestulkoon yksin tekniikan säätiökentällä. Nykyään meitä säätiöitä on jo huomattavasti enemmän. Tämä on muuttanut toimintaamme verkostoimaisempaan suuntaan; emme halua tehdä päätöksiä norsunluutornissa, vaan jalkaudumme tutkijoiden ja yritysten pariin sekä teemme kiinteää yhteistyötä muiden säätiöiden kanssa. Tästä yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä on muun muassa Post doc -pooli sekä Post Docs in Companies -ohjelma, jonka perustajina olemme kunnostautuneet. Post Docs in Companies on vuodesta 2015 lähtien yhdistänyt uudella tavalla säätiöt, nuoret tutkijat sekä yritykset – se on vahvasti säätiömme perustamisen hengen mukaista työtä nykyaikaan sovitettuna.
Vaikka pääpaino toiminnassamme on nuorten tutkijoiden henkilökohtaisten apurahojen jakamisessa, olemme osallistuneet yliopistokentän uudistumiseen muun muassa pääomittamalla yliopistoja Suomessa. Viimeksi vuonna 2017 lahjoitimme miljoona euroa Aalto-yliopistolle, Tampereen teknilliselle yliopistolle, Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle, Oulun yliopistolle sekä Åbo Akademille.
Tulevaisuus
Sodan jälkeisen Suomen puutteellisia tekniikan resursseja paikkaamaan syntynyt Tekniikan edistämissäätiö on 1940-luvun lopulta lähtien katkeamatta toteuttanut sille osoitettuja tehtäviä. Säätiö on tukenut tekniikan tutkimusta, avustanut tekniikan alan perus- ja jatkokoulutusta sekä luonut edellytyksiä muulle tekniikan kehityksen kannalta tärkeälle toiminnalle.
Säätiö on tukenut tekniikan alaa jo yli 40 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa valtavaa määrää väitöskirjoja, tutkimukseen perustuvia innovaatioita sekä mahdollisuuksia viedä Suomea kohti maailman osaamisen kärkeä.
Meillä on tulevaisuudessa suuria haasteita vastattavana mutta myös lukemattomia kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin voimme resurssejamme suunnata. Tekniikan edistämissäätiö on syntynyt visionääristen ihmisten yhteisestä halusta edistää tekniikan kehitystä Suomessa – tätä työtä jatkamme väsymättä edelleen.
Teksti on muokattu säätiön entisen hallituksen puheenjohtajan Marjo Miettisen puheesta, jonka hän piti 70-vuotiaan Tekniikan edistämissäätiön kunniaksi 13.5.2019.