Tulevaisuudessa uusi virtsaputki voi löytyä kaupan hyllyltä
25.1.2021
Text: Inari Lyyra
Tampereen Yliopiston biomateriaalien ja kudosteknologian prosessointilaboratoriosta kuuluu suhinaa. Siellä sekoitetaan erilaisia biohajoavia polymeerejä ja bioaktiivista lasia yhdistelmämateriaaliksi, josta saattaa tulla tulevaisuudessa virtsaputken varaosia.
Biohajoavat polymeerit, esimerkiksi polylaktidi, ovat periaatteessa hyvin puhdasta muovia ilman lisäaineita. Kehoon implantoituna polylaktidi hajoaa lopulta hiilidioksidiksi ja vedeksi. Bioaktiivinen lasi puolestaan näyttää ihan tavalliselta ikkunalasilta, mutta kehossa se liukenee pikkuhiljaa ioneiksi. Sen yksi ehdottomasti parhaita puolia on se, että rakenteeseen voidaan lisätä lähes mitä tahansa ioneja. Lasi voidaan räätälöidä vaikkapa vapauttamaan liuetessaan sellaisia ioneja, jotka edesauttavat ympäröivän kudoksen parantumista tai kantasolujen erilaistumista tiettyyn suuntaan.
Virtsaputken varaosa hajoaa kehossa
Tutkimukseni tarkoituksena on kehittää virtsaputken varaosa, joka koostuu yhdistelmämateriaalista valmistetusta tukirakenteesta sekä potilaan omista soluista. Potilaalta voidaan eristää soluja ja kasvattaa niistä sisä- ja ulkokerros implanttiin laboratoriossa ennen leikkausta. Implantin sisäpinnalle istutettujen epiteelisolujen ansiosta varaosa on tiivis eikä päästä virtsaa ympäröiviin kudoksiin ja ulkopuolelle kasvatettu sileälihaskerros ehkäisee siirteen kaventumista ja kiinnittää implantin ympäröivään kudokseen. Putkimaisen tukirakenteen on tarkoitus hajota kehossa samaan tahtiin kuin kudokset uusiutuvat ja jäljelle jää vain potilaan omaa kudosta eikä implantin poistoleikkausta tarvita. Tämän takia biohajoavat implantit sopivat erityisesti lapsille.
Varaosasta apu virtsaputken vaurioissa
Virtsaputken varaosaa saattavat tarvita potilaat, joilta puuttuu merkittävä pätkä virtsaputkesta onnettomuuden tai virtsaputken vaillinaisen kehityksen vuoksi tai potilaat, joilla virtsaputki on vaurioitunut esimerkiksi sädehoidon seurauksena. Pienemmät vauriot pystytään korjaamaan leikkauksessa käyttäen potilaan omia genitaalialueen kudoksia, esimerkiksi venyttämällä virtsaputken päitä vaurioituneen osan tilalle. Isompien vaurioiden kohdalla tarvitaan korvaavaa kudosta. Tähän on käytetty esimerkiksi suun limakalvosiirrettä, mutta komplikaatiot ovat hyvin yleisiä, minkä vuoksi uusille materiaaleille on kova tarve.
Tutkijalle on nautinnollisinta olla mukana joka vaiheessa implantin kehitystä
Työni parhaita puolia on monipuolisuus, olen saanut tehdä näytteeni raaka-aineesta asti itse ja testata niitä. Hajoamiskokeissa selvitetään materiaalien hajoamiskäyttäytymistä ja simuloidaan niiden hajoamista kehossa. Lisäksi olen saanut tutkia solujen käyttäytymistä materiaalieni kanssa; minkä materiaalin päällä solut lisääntyvät eniten, pysyvätkö ne sellaisina kun niiden kuuluisi olla, ja niin edelleen.
Biomateriaalien kanssa työskennellessä parasta on se, että pystyy auttamaan ihmisiä ja olemaan samalla mukana tieteen aallonharjalla. Tällä hetkellä saan toteuttaa kutsumustani päivätyössäni biohajoavia implantteja valmistavassa yrityksessä sekä tekemällä tutkimusta vapaa-ajalla. Parasta on, että nautin siitä! Apurahakaudella keskityin tulosten analysointiin sekä julkaisujen kirjoittamiseen. Suurin edistysaskeleeni oli, että pääsin lähemmäs yhden väitöskirjaprojektini suurimman ongelman ratkaisua.
Inari Lyyra sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2019. Hän tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa ja työskentelee teollisuudessa.
Uusimmat artikkelit
Tekniikan edistämissäätiö myöntää tutkimukseen yli 800 000 euroa vuonna 2026 – painopiste läpimurtoteknologioiden tutkimuksessa
Tekniikan edistämissäätiö myöntää tutkimukseen yli 800 000 euroa vuonna 2026 – painopiste läpimurtoteknologioiden tutkimuksessa Tekniikan edistämissäätiön tavoitteena on tukea tutkimusta ja tutkijoita, joiden työllä on potentiaalia läpimurtoteknologioiksi. Läpimurtoteknologiat tuovat mukanaan merkittäviä muutoksia ja parannuksia olemassa oleviin teknisiin ratkaisuin ja vastaavat kestävästi aikamme suuriin haasteisiin. Säätiö sai tänä vuonna ennätysmäärän hakemuksia, yli 1000 kpl. Säätiö myönsi…
Microalgae – the solar powered Biorefineries of the future
Microalgae – the solar powered Biorefineries of the future Text: Elisa Werner Photo: Elisa Werner, Presentation during Algaeurope 2025 in Riga Why…algae? Fossil fuel still make up about 80% of the worlds primary energy consumption – despite of solar energy reaching us in abundance! Algae (macroalgae (seaweed), microalgae and cyanobacteria) never made this mistake.…
Anne Lönnqvistin mielestä innovaatiot ja talouskasvu syntyvät uskosta tutkimukseen
Anne Lönnqvistin mielestä innovaatiot ja talouskasvu syntyvät uskosta tutkimukseen Anne Lönnqvist toimii tutkimuspäällikkönä VTT:llä, jossa hän johtaa tietoliikenteeseen, kyberturvaan ja tilannetietoisuuteen keskittyvää tutkimuskokonaisuutta. Hän on väitellyt radiotekniikasta, tehnyt laajasti tutkimusta satelliittikuva-analytiikasta sekä työskennellyt EU:n ja Business Finlandin hankkeissa. Hän haluaa valaa uskoa nuoriin tutkijoihin, jotta he ymmärtäisivät työnsä tärkeyden. Millaista näkemystä taustasi tuo…