Hyvä opettaja -palkinto Pauli Losoille

Tekniikan edistämissäätiö on myöntänyt Hyvä opettaja -palkinnon yliopistonlehtori Pauli Losoille. Losoi opettaa termodynamiikkaa, virtaustekniikkaa ja lämmönsiirtoa Tampereen yliopistossa. Hänen opetuksessaan välittyvät opiskelijoiden mukaan innostus opetettavaan aiheeseen ja vahva halu tarjota mahdollisimman korkeatasoista opetusta.

Yliopistonlehtori Pauli Losoi on oikeasti kiinnostunut siitä, mitä opettaa. Se näkyy myös hänen opiskelijoilta saamassaan palautteessa.

“Aiheet, joita opetan, ovat itsellenikin tosi mielenkiintoisia. Jotkut opiskelijat ovatkin olleet huomaavinaan, että opettaja on innostunut aiheesta”, Losoi nauraa.

Opettajaksi Losoi päätyi tutkimustyön kautta. Diplomi-insinööriksi valmistuttuaan hän tarttui mahdollisuuteen jatko-opintoihin ja aloitti väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa. Työhön kuului myös opetusta.

“Siinä kun tutustuin opetuksen maailmaan, huomasin, että tämähän on oikeastaan aika kivaa”, Losoi kertoo.

Kun yliopistolla avautui mahdollisuus yliopistonlehtorin tehtävään, Losoi päätti hakea paikkaa. Nyt hän on työskennellyt täysipäiväisenä opettajana kolmatta vuotta.

Losoin into työhönsä teki vaikutuksen myös palkinnon valitsijoissa:

“Pauli Losoin opetuksessa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla pedagoginen uudistumiskyky, teknologinen ymmärrys ja aito opiskelijalähtöisyys. Meihin säätiössä teki etenkin vaikutuksen se, että hän on taitava ottamaan palautetta vastaan ja kehittämään kursseja aidosti opiskelijoiden toivomiin suuntiin", sanoo TESin apurahavaliokunnan puheenjohtaja Jorma Kyyrä.

Virheitä korjaamalla oppii

Losoin opetuksessa yhdistyvät perinteiset opetusmenetelmät ja jatkuva kurssien kehittäminen. Luentojen, laskuharjoitusten ja tenttien rinnalla hän seuraa sitä, miten opiskelijat oppivat – ja missä kohta vaikeuksia syntyy.

Opiskelijoilta kiitosta on saanut erityisesti Losoin käyttöön ottama jälkikorjausmalli. Tentin jälkeen opiskelijat voivat käydä vastauksensa uudelleen läpi, huomioida saamansa palautteen, korjata virheensä ja saada osan pisteistä takaisin. Käytäntö varmistaa, että opiskelijat ymmärtävät, missä he menivät vikaan.

Jälkikorjaukset auttavat myös Losoita kehittämään opetusta. Losoi seuraa, millaiset virheet opiskelijoilla toistuvat, ja hyödyntää havaintoja kurssien harjoitusten ja opetuksen painotusten suunnittelussa.

Maailman ongelmat matematiikan kielelle ja toisin päin

Losoi rakentaa opetuksensa niin, että opiskelijat pysyvät mukana. Luennot alkavat usein kertauksella edellisviikon aiheista, ja uudet asiat rakentuvat aiemmin opitun päälle. Näin opetettavat kokonaisuudet etenevät loogisesti.

Hänelle on tärkeää myös se, että opiskelijat ymmärtävät, miten matematiikka liittyy käytännön ilmiöihin.

“Tekniikan opetus painottuu helposti valmiisiin malleihin ja laskentaan. Ennen kuin mitään voidaan laskea, täytyy ymmärtää, miten reaalimaailman ilmiö muutetaan matemaattiseksi malliksi”, Losoi sanoo.

Losoi avaa opiskelijoille, miten todellisen maailman ongelmat kääntyvät matematiikan kielelle – ja miten matemaattiset ratkaisut puolestaan liittyvät käytännön tilanteisiin. Juuri tämä yhteys auttaa hahmottamaan opetettavia asioita syvemmin.

Hyvä opettaja seuraa aktiivisesti aikaansa

Losoi korostaa opetuksessaan perustaitojen merkitystä. Hänen kursseillaan tentit tehdään edelleen paperille ja opiskelijoille annetaan tarvittavat materiaalit valmiiksi. Näin Losoi varmistaa, että opiskelijat harjoittelevat itsenäistä ongelmanratkaisua.

Tämä ei tarkoita, etteikö uusilla teknologioilla ja esimerkiksi tekoälyllä olisi opetuksessa roolia. Losoi päivittää opetustaan uuden tutkimustiedon ja teknologisen kehityksen mukana, ja kurssien esimerkit ja harjoitukset rakentuvat ajankohtaisten ilmiöiden ympärille. Hän uskoo, että tekoäly muuttaa opetusta vähitellen.

“Hyvä kuitenkin olisi, että opiskelijalla olisi ensin oma ymmärrys asiasta ennen kuin tekoälyä aletaan käyttää työn tukena.”

Parhaimmillaan tekoäly on Losoin mukaan ideoinnin, tiedonhaun ja viimeistelyn apuväline. Hän vertaa uusien työkalujen käyttöönottoa urheiluharjoitteluun: perusteet täytyy hallita, ennen kuin voi lisätä haastetta.

“Ei voi aloittaa painonnostoharjoittelua sadan kilon tempauksella, vaan ensin harjoitellaan liikeradat jumppakepillä. Vasta sitten siirrytään levypainoihin.”

Palkitsevimpia ovat opiskelijoiden oivallukset

Losoille opetuksessa tärkeintä on, että opiskelijoille syntyy aito ymmärrys opetettavista asioista. Hän korostaa, että oppiminen vaatii keskittymistä, aikaa ja omaa paneutumista.

Jatkuvien digitaalisten ärsykkeiden keskellä opiskelijoilta vaaditaan entistä enemmän itsekuria. Sitä Losoi peräänkuuluttaa myös luennoilla: sinne kannattaa tulla oikeasti oppimaan ja paneutumaan aiheeseen.

Työnsä palkitsevimmiksi hetkiksi Losoi kuvailee tilanteita, joissa opiskelija oivaltaa jotakin uutta.

“Melkein näen sen lampun, joka syttyy opiskelijan päälaen päälle. Se on ihan parasta.”

Hyvä opettaja -palkinto on Tekniikan edistämissäätiön myöntämä palkinto, joka voidaan myöntää teknillisessä yliopistossa tai yliopiston teknillisessä tiedekunnassa opetustehtävissä työskentelevälle henkilölle. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.

Säätiö pyytää alkuvuodesta Suomessa toimivia tekniikan alan opiskelijayhdistyksiä tekemään esityksiä sopivista Hyvä opettaja -palkinnon saajista. Hyvä opettaja -ehdokasta valittaessa säätiö pyytää kiinnittämään huomiota esimerkiksi opetuksen sisältöön ja laatuun, uusimman tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä kykyyn innostaa ja motivoida opiskelemaan.