Data-analyysi täydentää kokeellista tutkimusta 

21.6.2022/Teksti: Iina Korkka

Iina Korkka

Se hetki, kun siirryt laboratoriosta koneen ääreen

Kuulostaako tämä tutulta? Kokeellinen laboratoriotyö on tuottanut paljon tulosta ja dataa on valtavat määrät. Data pitäisi analysoida kattavasti ja siitä pitäisi pystyä nostamaan esiin tärkeimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Ehkä en aloitakaan sitä vielä tänään, huomenna on parempi päivä. Ei se Excel mihinkään karkaa, toisin kuin ajatusteni johdonmukaisuus.

Usein törmää siihen tilanteeseen, että kokeellista työtä tekevän tutkijan ajankäyttö ja osaaminen keskittyvät nimenomaan laboratoriossa tehtävään työhön ja vaativien kokeiden toteuttamiseen. Tämä vie paljon aikaa, jolloin tärkeiden data-analyysin työkalujen opettelu jää vähemmälle. Tutkijoilla on kuitenkin kokeellisen työn tuloksena paljon dataa ja sen tehokas analysointi ja tulkitseminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tieteellisten julkaisujen kirjoittamisessa.

Jokainen voi opetella ohjelmoimaan!

Väitöskirjatyössäni tutkin ionikanavien toimintaa kantasoluista erilaistetussa silmän kudoksessa. Tämä on tärkeää in vitro solumallien kehittämisessä ja silmäsairauksien tutkimuksessa sekä tulevaisuuden kantasoluhoidoissa sokeuden hoitamiseksi. Työssä käytetään pääasiallisesti patch clamp nimistä menetelmää, jossa solukalvon sähköistä toimintaa mitataan elektrodien avulla. Työtäni helpotti huomattavasti se, että opettelin Pythonin perusteet. Jo näillä tiedoilla pystyin analysoimaan patch clamp mittauksista saatua dataa, mikä nopeutti ja selkeytti työtäni huomattavasti. Toisaalta tekemällä oppii myös uusia mielenkiintoisia asioita koodaamisesta. Jos tämä oli mahdollista patch clamp-menetelmällä mitatuilla solun sähköisillä vasteilla, niin miksipä ei sinunkin sovelluksessasi?

Haluankin kannustaa kokeellisen työn parissa työskenteleviä ammattilaisia varaamaan aikaa erilaisten data-analyysimenetelmien opettelemiseen ja uusien ratkaisujen kokeilemiseen. Tämä maksaa itsensä takaisin datan käsittelyn nopeutumisena ja selkeytymisenä sekä paremman kokonaiskuvan muodostamisena tutkimustuloksista. Ohjelmointi on haasteellista, mutta palkitsevaa. Parasta on huomata se, että minä opin ja minä osaan! Data-analyysin ja ohjelmoinnin työkalut tarjoavat uudenlaista kapasiteettia kokeelliseen työhön, mikäli ne vain otettaisiin kattavasti käyttöön.

 

Iina Korkka on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiön 5000 euron kannustusapurahan vuonna 2020.

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 16.2.2026

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta   Tänä vuonna Tekniikan edistämissäätiön apurahahaussa vastaanotimme ennätykselliset 1033 hakemusta. Hakuaika päättyi torstaina 12. helmikuuta. Yhteensä rahoitusta haettiin 13 815 619 eurolla. Jatko-opiskelijoiden kokovuosi- ja osavuosiapurahahakemuksia vastaanotettiin 444, jatko-opiskelijoiden kannustusapurahahakemuksia 568 ja perustutkinto-opiskelijoiden apurahahakemuksia 21. Hakemusten määrä on korkein koskaan säätiön historiassa. Vuonna 2025 Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti päähaussaan 705…

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 21.1.2026

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia   Kuva: Jaakko Kahilaniemi Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme. Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen? Akateemisessa…

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.12.2025

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen   Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…