Prosessimallinnus lisää tietoa metallien ympäristövaikutuksista

Riina Aromaa
 

 

 

 

 

Prosessimallinnus lisää tietoa metallien ympäristövaikutuksista

Yleistykset johtavat harhaan

Monien metallien tarve kasvaa vihreän siirtymän mukana, kuten myös kiinnostus ympäristövaikutuksiin, joita niiden käyttö aiheuttaa. Metallituotteiden ympäristövaikutukset tulisi määrittää aina tapauskohtaisesti. Identtisten tuotteiden vaikutukset voivat vaihdella paljonkin muun muassa sen mukaan, millaisia prosesseja ja raaka-aineita niiden valmistukseen on käytetty eivätkä erot ole aina ilmeisiä. Kierrätettyjen raaka-aineiden käyttö mielletään usein ympäristövaikutuksiltaan pienemmäksi vaihtoehdoksi, mutta todellisuudessa riippuu useista tekijöistä, kuten talteen otettavan metallin pitoisuudesta raaka-aineessa. Esimerkiksi kovametalliromusta voidaan ottaa talteen muun muassa volframia, kobolttia, tantaalia ja niobiumia. Ympäristövaikutusten kannalta tantaalin ja niobiumin talteenotto on kannattavaa vain, jos niiden pitoisuus kovametalliromussa on korkea. Koboltin ja volframin talteenoton vaikutukset taas ovat selvästi pienemmät kuin mitä aiheutuu niiden tuotannossa primääriraaka-aineista.

Elinkaariarvioita tehtäessä joudutaan usein tukeutumaan tietokantoihin, joissa on tietoa eri tuotteiden valmistuksesta aiheutuvista päästöistä ja käytetyistä resursseista. Parhaassa tapauksessa nämä tiedot tulevat suoraan teollisuudesta, mutta usein tarjolla on arvoja, jotka ovat keskiarvoja tai yleistyksiä todellisesta tilanteesta. Tarkasteltavasta tilanteesta riippuen metallituotteen todelliset ympäristövaikutukset voivat olla tietokanta-arvoa merkittävästi suuremmat tai pienemmät. Jos metallien valmistus aiheuttaa suuren osuuden ympäristövaikutuksista tarkasteltavassa systeemissä, voi epätarkka arvo helposti johtaa vääriin johtopäätöksiin.

Mallista suosituksiin

Prosessimallinnusta työkaluna käyttämällä voidaan tarkasti rajata, minkälaisista yksikköprosesseista koostuvaa prosessia ja millaista raaka-ainetta halutaan tutkia. Tällöin saadaan määritettyä, mitkä ovat päästöt ja kulutetut resurssit juuri tutkitussa systeemissä ja näillä tiedoilla saadaan laskettua metallituotteen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset ovat kuitenkin vasta yksittäisiä numeroarvoja, jotka täytyy tulkita, jotta niistä voidaan tehdä johtopäätöksiä ja suosituksia. Oleellisena osana tässä on muun muassa epävarmuuksien kartoitus ja arviointi, mitä kuitenkin on sisällytetty metallituotteiden elinkaariarviointeihin melko suppeasti. Väitöskirjani osana olen tarkastellut, miten eri menetelmien käyttö vaikuttaa tuloksista tehtäviin johtopäätöksiin. Tulokset olivat eri menetelmiä käyttäen pitkälti samansuuntaisia, mutta esimerkiksi suorien päästöjen ollessa merkittävä ympäristövaikutusten lähde, tuloksissa näkyi suuriakin eroja. Sekä elinkaariarvioita raportoitaessa että niitä lukiessa on tärkeää tiedostaa eri valintojen vaikutus tuloksiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin.

Riina Aromaa sai 24 000 € Tekniikan edistämissäätiöltä vuonna 2023 väitöskirjatutkimusta varten.

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 16.2.2026

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta   Tänä vuonna Tekniikan edistämissäätiön apurahahaussa vastaanotimme ennätykselliset 1033 hakemusta. Hakuaika päättyi torstaina 12. helmikuuta. Yhteensä rahoitusta haettiin 13 815 619 eurolla. Jatko-opiskelijoiden kokovuosi- ja osavuosiapurahahakemuksia vastaanotettiin 444, jatko-opiskelijoiden kannustusapurahahakemuksia 568 ja perustutkinto-opiskelijoiden apurahahakemuksia 21. Hakemusten määrä on korkein koskaan säätiön historiassa. Vuonna 2025 Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti päähaussaan 705…

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 21.1.2026

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia   Kuva: Jaakko Kahilaniemi Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme. Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen? Akateemisessa…

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.12.2025

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen   Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…