Nuoren tutkijan palkinto tohtori Muhammad Mujtaballe

Tekniikan edistämissäätiö myönsi vuoden 2025 Nuoren tutkijan palkinnon VTT:n tutkija Muhammad Mujtaballe. Hän on tullut tunnetuksi biohajoavien materiaalien, biopohjaisten pinnoitteiden ja selluloosapohjaisten nanokomposiittien pitkäjännitteisestä kehitystyöstä. Näiden ratkaisujen avulla voidaan lähitulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeen sekä ihmisten terveyteen.

Muhammad Mujtaba, 33, on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä uraauurtavaa tutkimusta jo pitkään. Hän on kirjoittanut 48 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja päässyt tutkijana kahdesti maailman siteeratuimman kahden prosentin joukkoon Stanfordin yliopiston ja Elsevierin laatiman listauksen mukaan.

Tutkimustyö on vienyt Mujtabaa ympäri maailmaa, mutta viimeiset neljä vuotta hän on ollut Suomessa. Ensin hän työskenteli Aalto-yliopistolla ja Helsingin yliopistolla, ja nyt VTT:llä tutkijana. VTT:llä Mujtaba monen muun roolin ohessa johtaa CELLIGHT-projektia, jossa tutkitaan, miten selluloosaa voitaisiin käyttää korvaamaan titaanioksidia.

Titaanioksidi on hiljattain haitalliseksi ja mahdollisesti karsinogeeniseksi luokiteltu mineraali, jota louhitaan kaivoksissa muun muassa Australiassa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa. Titaanioksidia käytetään hyvin laajasti teollisuudessa, kuten maaleissa, kosmetiikassa, lääkkeissä ja elintarvikkeissa. Sen käyttö aiheuttaa sekä ympäristöongelmia kaivostoiminnan seurauksena että mahdollisia terveysongelmia ihmisten käytössä.

Selluloosatutkimuksen lisäksi Mujtaba tutkii työssään myös muita biopohjaisia ratkaisuja erityisesti pakkausmateriaaleihin liittyen. Äyriäisten kuorista saatava kitiini on siinä tärkeässä roolissa. Mujtaba keskittyy kitiinin rakenteellisten vaihteluiden ymmärtämiseen ja sen potentiaaliin innovatiivisten, kestävien materiaalien kehittämisessä sovelluskohteiden ulottuessa elintarvikepakkauksista biolääketieteeseen.

Lapsuuden kokemukset inspiroivat tutkimuksen pariin

Tutkijan sielun Mujtaba löysi itsestään viimeistään kandi-opiskelujen jälkeen, kun hän pääsi kiinni akateemisen maailman tapaan tehdä tutkimusta.

“Oli tosi innostavaa, kun pääsin tutkimaan kiinnostavia aiheita yhdessä muiden ihmisten kanssa, näkemään maailmaa ja olemaan mukana jossain, josta tulee tosi hyvä ja inspiroitunut olo”, Mujtaba kertoo.

Pakistanilaisessa maalaiskylässä maanviljelijäperheessä kasvanut Mujtaba oli jo lapsena kiinnostunut siitä, miten luonto toimii.

“Yhteisömme vanhemmat ja viljelijät puhuivat usein torjunta-aineiden varjopuolista, terveysriskeistä sekä niiden vaikutuksista maaperään ja veteen. Keskustelut jäivät mieleeni ja kasvoivat ajan myötä syvemmäksi kiinnostukseksi kestäviä vaihtoehtoja ja biopohjaisia ratkaisuja kohtaan.”

Ilman yhteistyötä ei synny mitään

Se, mistä Mujtaba on saanut erityistä kiitosta suosituskirjeessään on hänen tapansa luoda yhteyksiä sekä tutkijoiden ja yliopistojen välille, mutta erityisesti akateemisen maailman ja yritysten välille. Yritysyhteistyö on aivan olennaista, kun kehitettävä ratkaisu liittyy niin vahvasti kaupallisiin tuotteisiin.

“Jos tutkimusmaailma ja yritysmaailma eivät kohtaa, ei saada mitään tosielämän ratkaisuja”, Mujtaba toteaa.

Yhteistyö johtavien teollisten kumppaneiden kanssa helpottaa sitä, että ratkaisut skaalautuvat, ovat kaupallisesti toteuttamiskelpoisia ja sovellettavissa todellisiin kestävän kehityksen haasteisiin.

Vahvuutenaan Mujtaba pitää avoimuuttaan kaikkiin suuntiin ja laajoja verkostoja.

“Yhteistyö on aivan olennaista, kukaan ei pysty näihin yksin”, Mujtaba kertoo.

Myös apurahavaliokunnan puheenjohtaja Jorma Kyyrä, kehuu Mujtaban työn vaikuttavuutta ja julkaisuluettelon laajuutta ja laadukkuutta.

“Kestävä kehitys ja puhtaamman maailman tekniikka on ollut meillä tärkeänä teemana valinnoissa. Ensisijaisesti toki katsotaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Haluamme nostaa näkyville nuoria tutkijoita, jotka ovat tehneet alallaan jotain merkittävää”, Kyyrä kertoo.

Luonnossa ajatukset selkeytyvät

Yli kymmenvuotisen tutkijanuransa aikana Mujtaba  on ehtinyt kokemaan sekä ylä- että alamäkiä.

“Jokainen päivä on taistelua tutkimuksen teossa. Jos jokin ei meinaa onnistua, jätän työn hetkeksi ja palaan siihen myöhemmin. Usein se jo auttaa”, Mujtaba kertoo. Häntä motivoi jatkuva tiedonjano ja ajatus siitä, että ratkaisu voi löytyä vaikka huomenna.

Tutkijana itseään ei voi laittaa pois päältä, vaan tutkija on töissä ympäri vuorokauden. Vapaaehtoisesti, mutta silti, aivot työskentelevät aiheen parissa jatkuvasti.

“Parhaat ideat tulevat yleensä vessassa ja iltapäiväisin”, Mujtaba nauraa. Päivän loppua kohden ajattelu muuttuu rennommaksi ja silloin löytyvät ratkaisut paremmin kuin keskipäivien kiireessä.

Kokonaan irti työstä Mujtaba pääsee parhaiten kävelemässä metsässä.

“Suomalaisen metsän hiljaisuus auttaa tarkastelemaan tutkimushaasteita uudesta näkökulmasta—luonto selkeyttää ajatuksia tavalla, johon mikään muu ei pysty.”

Nuoren tutkijan palkinto on Tekniikan edistämissäätiön myöntämä palkinto, joka voidaan myöntää tekniikan alan nuorelle tutkijalle, joka on saavuttanut tutkimustyössään merkittäviä tieteellisiä tuloksia, luonut merkittäviä teknologisia innovaatioita ja/tai työskennellyt läheisesti elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi tutkimuksella täytyy olla merkitys kestävän kehityksen näkökulmasta. Palkinnonsaajalla tulee olla osoittaa myös väitöskirjan jälkeistä tutkimustyötä.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle, joka kyseisenä kalenterivuonna täyttää enintään 35 vuotta. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa.