Oppia asuntojen hinnoista

25.8.2022/Teksti: Antti Kurvinen

Antti Kurvinen

Asuminen ja asuntorakentaminen ovat sekä Suomessa että Ruotsissa yksi polttavimmista poliittisista puheenaiheista ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä esitetään tyypillisesti vahvoja kannanottoja puolesta ja vastaan. Valitettavan usein argumentit perustuvat kuitenkin enemmän tunteisiin kuin tietoon. Asuntojen hintojen kehitystä tutkimalla voidaan lisätä ymmärrystä siitä, mitä ihmiset asumiseltaan haluavat ja samalla oppia ymmärtämään paremmin eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä.

Tämä apurahahanke tuottaa määrälliseen analyysiin perustuvaa tietoa kaupunkien ja asumisen kehittämisen tueksi. Samalla pyrkimyksenä on ohjata julkista asumiskeskustelua kohti olennaisia aiheita. Suomen ja Ruotsin samankaltaisuus, mutta toisaalta myös niiden väliset keskeiset erot luovat hedelmällisen perustan hankkeelle.

Yhtäläisyyksiä ja institutionaalisia eroja

Suomessa ja Ruotsissa on paljon samaa, mutta pintaa syvempi tarkastelu paljastaa nopeasti myös merkittäviä eroja asumiseen liittyvässä institutionaalisessa ympäristössä. Yhtäläisyyksiä maiden välillä ovat muun muassa, että molemmat maat toimivat pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteilla ja kunnilla on kaavoitusmonopoli. Toisaalta maiden tulevaisuuden näkymissä on eroja: mm. tulevat väestöennusteet viittaavat siihen, että Suomen väkimäärä lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo 2030-luvun alussa, kun taas Ruotsissa väestönkehityksen oletetaan jatkuvan vakaasti kasvu-uralla myös tulevaisuudessa. Kaupungistumiskehityksen myötä kasvukeskusten asumishaasteet ovat kuitenkin samankaltaisia sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa asuntopulasta kärsiviä kuntia vain on enemmän ja vastaavasti muuttotappioalueisiin liittyvä problematiikka korostuu erityisesti Suomessa.

Merkittävin lähtökohtainen ero Suomen ja Ruotsin asuntopoliittisissa lähtökohdissa on, että Suomessa on sekä markkinaehtoista asuntotuotantoa että tuettua sosiaalista asuntotuotantoa (ARA), jonka vuokratasoa säännellään. Ruotsissa periaatteena on sen sijaan universaali asuntopolitiikka, jossa varsinaista sosiaalista asuntotuotantoa ei ole, vaan ehdot ovat lähtökohtaisesti kaikille samat. Ruotsissa vuokrat eivät kuitenkaan määräydy markkinaehtoisesti, vaan vuokrataso määräytyy kollektiivisissa neuvotteluissa vuokralaisten etujärjestön (Hyresgästförening) kanssa.

Vuokrasääntely ongelmallista

Vuokrasääntelyn varjopuolet ovat selvästi nähtävissä Ruotsin asuntomarkkinoilla, mutta suuret järjestelmän uudistamiseksi tarvittavat muutokset ovat poliittisesti vaikeita, koska ne ovat niin epäsuosittuja äänestäjien keskuudessa. Keinotekoisesti matalalla pidetyt vuokrat johtavat kuitenkin tunnetusti pitkiin jonotusaikoihin ja suuret vuokraerot uudisvuokra-asuntokannan ja vanhemman kannan välillä puolestaan siihen, etteivät ihmiset muuta, vaikkei asunto olisi enää heidän elämäntilanteensa kannalta optimaalinen (ei ole houkuttelevaa muuttaa pienempään asuntoon, jossa on korkeampi vuokra, ellei esimerkiksi sen sijainti ole merkittävästi parempi). Tällöin asuntoja ei vapaudu sellaisten kotitalouksien käyttöön, joiden elämäntilanteisiin ne soveltuisivat paremmin. Julkisessa keskustelussa on myös varsin huonosti ymmärretty, että keinotekoisesti matalalla pidettävät vuokrat tulisi ymmärtää kysyntätueksi, jonka suuruus vastaa markkinanvuokran ja keinotekoisen vuokran erotusta. Toisin sanoen myös tällaisella tukimuodolla on hintalappu, vaikkei se näy suoraan kustannuksena budjetissa. Suomen kontekstissa vastaava keskustelu liittyy valtion tukemaan asuntotuotantoon.

Kohti tulevaisuuden kaupunkeja ja asumista

Muun muassa edellä keskusteltujen erojen ja yhtäläisyyksien vuoksi juuri suomalaisen ja ruotsalaisen asumisen vertailu vastaavilla mikrotason aineistoilla tarjoaa tutkimusmielessä hedelmällisen lähtökohdan oppia lisää siitä, mitä asuntojen kauppahinnat kertovat ihmisten maksuhalukkuudesta ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuuden kaupunkien ja asumisen suunnittelussa. Näin ollen se on otettu tämän kohti parempaa tulevaisuuden asumista tähtäävän Asumisen tulevaisuus –hankkeen keskiöön.

Kirjoittaja Antti Kurvinen työskenteli vierailevana tutkijatohtorina Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Ruotsissa. Hän toteutti Tekniikan edistämissäätiön apurahan mahdollistaman tutkimuskokonaisuuden ensimmäisen osuuden vuonna 2019 ja tutkimuksen jälkimmäinen osan kesäkuun 2020 loppuun asti.

Uusimmat artikkelit

Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.9.2022

Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista 22.9.2022/Teksti: Laura Saukko Lehdistössä olemme usein saaneet lukea esimerkiksi suurten infrastruktuuri- tai rakennusprojektien kustannusten karkaamisesta ja muista epäkohdista projektien toteutuksissa. Tiedetään, että projektin toimijoiden välisen yhteistoiminnan avulla saavutetaan huomattavasti aiempaa parempia lopputuloksia. Käytännön askelmerkeissä siihen, kuinka sujuvaan yhteistoimintaan päästään, on kuitenkin vielä selvitettävää. Väitöstutkimuksessani pureuduin niihin konkreettisiin … Jatka artikkeliin Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies

Kirjoittajalta Marianna / 6.9.2022

Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies  6.9.2022/Text: Diosangeles Soto Veliz Traditional cell culture platforms consist mostly of flat plastic surfaces. However, the real cellular environment is far from uniform. Cells grow naturally on various kind of surfaces: smooth, fibrous, soft, hard, porous, and all kinds of variations found … Jatka artikkeliin Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies

Signaali, kohina ja pari muuttujaa

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 2.9.2022

Signaali, kohina ja pari muuttujaa  2.9.2022/Teksti: Elias Raninen Datan määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. On arvioitu, että määrällisesti merkittävin osa kaikesta maailman datasta on luotu ihan viimeisten muutamien vuosien aikana. Samalla kun datan määrä jatkaa kasvuaan, yhä tärkeämmäksi muodostuu se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti data saadaan muutettua hyödylliseksi informaatioksi. Tutkimusryhmässämme tutkitaan signaalinkäsittelymenetelmiä, joiden … Jatka artikkeliin Signaali, kohina ja pari muuttujaa