Sellusta 6G-antenneja – Tulevaisuuden elektroniikasta voi löytyä puupohjaisia materiaaleja

Teksti: Riikka Haataja
 
Kuva: RiikkaHaataja

Elektroniikan määrä maailmassa kasvaa jatkuvasti, ja uusia tietoliikennetekniikan materiaaleja tarvitaan siirryttäessä kohti entistä korkeampia langattomien teknologioiden käyttötaajuuksia. Samaan aikaan kaikkea tuotantoa ja kulutusta on muutettava ympäristön kannalta kestävämmäksi maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Miten nämä kaksi keskenään jopa ristiriitaista tavoitetta voidaan yhdistää?

Nanoselluloosa on monipuolinen materiaali

Selluloosa on maailman runsaslukuisin biopolymeeri. Se on luontaisesti uusiutuva, myrkytön ja kevyt materiaali, jota on helppo muokata erilaisiin käyttötarkoituksiin. Hajottamalla selluloosa edelleen nanokokoisiksi kuiduiksi, voidaan edelleen parantaa sen mekaanisia ominaisuuksia. Nanoselluloosakuiduista voidaan valmistaa mm. filmejä tai huokoisia aerogeelejä, ja kemiallisen muokkauksen avulla nanoselluloosarakenteeseen voidaan sitoa johtavia materiaaleja sähköisten ominaisuuksien muuttamiseksi. Toisaalta selluloosan luontainen erittäin matala permittiivisyys on kiinnostavaa tulevaisuuden tietoliikennetekniikan (6G) sovellutuksia ajatellen. Korkeammille taajuuksille siirryttäessä signaalien häviöt täytyy saada minimoitua, jolloin perinteiset korkean permittiivisyyden materiaalit kuten metallit eivät välttämättä ole paras ratkaisu.

Tutkimuksessamme on kehitetty erityyppisiä selluloosapohjaisia elektroniikan materiaaleja, kuten sähkömagneettisen säteilyhäiriön suojaukseen soveltuvia huokoisia aerogeelejä, lämpötilan avulla säädettäviä älykkäitä pintoja ja täysin biopohjaisia korkean taajuuden antenneja. Näissä esimerkeissä korostuu nanosellun monipuolisuus: osassa sovellutuksia siitä on tehty huokoisia vaahtoja, jotka ovat ”näkymättömiä” sähkömagneettiselle säteilylle, kuin ilmaa. Kun samaan rakenteeseen lisätään johtavia epäorgaanisia partikkeleita, huokoinen ja johtava rakenne absorboi säteilyä erittäin tehokkaasti, mutta materiaali on ultrakevyttä toisin kuin metallit. Kun aerogeelin sijaan tehdään tiivis filmi, kasvaa absorption sijaan heijastumisen osuus, jolloin langattomia signaaleja voidaan mm. ohjata haluttuun suuntaan. Merkittävimmät löydökset apurahakaudella saaduista tutkimuksista liittyvät radiotekniikkaan, jossa valmistimme täysin biopohjaisia kohdistavia antenneja korkeille (6G) taajuuksille.

Tasapainoilua teknologisen ja kestävän kehityksen välillä

Parhaimmillaan puupohjainen elektroniikka voi auttaa kestävämmän elektroniikan kehityksessä, mutta myös osaltaan edistää metsäteollisuuden korkean jalostusasteen materiaalien kehitystä. Mikäli metsiä voitaisiin hyödyntää korkean volyymin ja matalan arvon tuotteiden sijaan pidemmälle jalostetuissa arvokkaammissa komponenteissa ja materiaaleissa, se edistäisi myös metsäteollisuuden kilpailukykyä. Ideaalitilanteessa hakkumääriä voitaisiin myös pienentää, sillä pienemmilläkin raaka-ainemäärillä voitaisiin päästää samaan tuottoon. Työskentely tämän aiheen parissa onkin erittäin palkitsevaa sen yhdistäessä teknologiset ratkaisut tiiviisti kestävään kehitykseen

 

Riikka Haatajalle, väitöskirjatutkija Oulun yliopistossa, myönnettiin Tekniikan edistämissäätiön kannustusapuraha 5000€ vuonna 2024.

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 16.2.2026

Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti ennätykselliset 1033 hakemusta   Tänä vuonna Tekniikan edistämissäätiön apurahahaussa vastaanotimme ennätykselliset 1033 hakemusta. Hakuaika päättyi torstaina 12. helmikuuta. Yhteensä rahoitusta haettiin 13 815 619 eurolla. Jatko-opiskelijoiden kokovuosi- ja osavuosiapurahahakemuksia vastaanotettiin 444, jatko-opiskelijoiden kannustusapurahahakemuksia 568 ja perustutkinto-opiskelijoiden apurahahakemuksia 21. Hakemusten määrä on korkein koskaan säätiön historiassa. Vuonna 2025 Tekniikan edistämissäätiö vastaanotti päähaussaan 705…

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 21.1.2026

Jorma Kyyrä haluaa palkita kullanarvoisia opettajia   Kuva: Jaakko Kahilaniemi Jorma Kyyrä on sähkötekniikan tohtori, tehoelektroniikan professori ja Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja. Hän on työskennellyt myös tutkijana Zürichin ETH-korkeakoulussa. Hänen mukaansa suomalaista tekniikan alan tutkimusta ja opetusta pitää tukea, jotta insinööriosaaminen on myös tulevaisuudessa vientituotteemme. Millaista näkemystä taustasi tuo Tekniikan edistämissäätiön hallitukseen? Akateemisessa…

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.12.2025

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen   Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…