Teollisuuden jätteistä voidaan valmistaa kultaa ympäristöystävällisesti
22.11.2021/Text: Sipi Seisko

Tutkimukseni päätavoitteena on tulevaisuudessa korvata ensisijaisten raaka-aineiden ehtymisestä koituva raaka-ainepula kullan tuotannossa jätteeksi luokitelluista raaka-aineista ympäristöystävällisesti. Väitöskirjani tutkimustavoitteena on yhdistää laboratoriomittakaavan testimenetelmät siten, että kullan kloridiliuotusta erityisesti jätteeksi luokitelluista raaka-aineista voidaan soveltaa lopulta teollisella tasolla. Suurin haaste on se, että pystyttäisiin taloudellisesti kilpailemaan hallitsevan syanidiprosessin kanssa, ja siksi lisätutkimusta tarvitaan ratkaisemaan nykyiset ongelmat kloridiliuotuksessa niin liuotus- kuin talteenottovaiheessa. Tutkimuksessani määritettiin prosessiparametrien vaikutus kullan liukenemiseen ja liukenemisnopeuteen ensin pienessä sähkökemiallisessa mittakaavassa ja sen jälkeen selvitettiin miten ilmiöt pätevät suuremmassa mittakaavassa panosliuotuksessa teollisella raaka-aineella.
Kultainen kädenpuristus Suomelle?
Suomalaiset metallurgiset tehtaat ja kaivokset tuottavat erittäin suuria määriä, toistaiseksi vielä jätteiksi luokiteltavia sivutuotteita, varsinaisten tuotteiden valmistuksen ohella. Näiden jätteiden, eli sekundääristen raaka-aineiden hyödyntäminen kultaprosessin raaka-aineena vähentäisi myös jätemaksuja, kun syntyvän jätteen määrä olisi pienempi. Kun kloridiliuotus saadaan teollisesti kannattavaksi, se tulee tarjoamaan ympäristöystävällisen tavan liuottaa kultaa niin Suomessa kuin ulkomailla sekä lisäämään myös vientiä. Erityisesti ulkomailla on tarvetta syanidin korvaavalle menetelmälle, kun syanidin käyttöä on alettu rajoittamaan lakiteitse tai siitä halutaan luopua kokonaan.
Väitöskirja pakettiin
Apurahakauden aikana viimeistelin viimeisen väitöskirjakelpoisen artikkelini ja lähetin sen vertaisarviointiin. Viimeisessä artikkelissa sähkökemiallisten kokeiden perusteella rakennettiin potentiaalimallit, joiden avulla pystytään ennustamaan kullan liukenemisnopeutta tiettyjen prosessiparametriarvojen perusteella tai mittaamalla systeemin potentiaali. Liuotuksen mallintaminen on erityisen tärkeä työkalu, kun laboratoriokokeiden tuloksia pyritään soveltamaan teollisessa mittakaavassa. Lisäksi kirjoitin artikkeliväitöskirjani tiivistelmäosuuden, jossa esittelin, tiivistin ja yhdistin neljän vuoden aikana tekemäni tutkimuksen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi.
Tutkimustyö palkitsee
Tutkimustyössäni nautin eniten uuden oppimisesta sekä uusien asioiden ja ilmiöiden löytämisestä. Tutkimustyö on erittäin haastavaa ja etenee hitaasti, mutta samalla se on palkitsevaa. Sekundääristen raaka-aineiden käytön lisäksi tutkimukseni on ainutlaatuinen siksi, koska se sisältää sähkökemiallisten testien ohella myös pilottitestaamista teollisella raaka-aineella. Testejä on tehty toki aikaisemmin, mutta nämä ovat poikkeuksetta firmojen omia tutkimuksia, joita ei ole tarkoitus julkaista. Koska väitöskirja on julkinen opinnäyte, tutkimukseni on julkaistu ja siitä on hyötyä myös muille samaa alaa tutkiville, mikä edistää juuri tieteellisen maailman yhteisiä tavoitteita.
Sipi Seisko sai kannustusapurahan Tekniikan edistämissäätiöltä vuonna 2019. Hän väitteli vuonna 2020 Aalto yliopistossa aiheenaan ympäristöystävällisen kullan valmistus kloridiliuotusmenetelmällä sekundäärisistä raaka-aineista.
Uusimmat artikkelit
Nitrides for brighter future
Nitrides for brighter future 6.6.2023/Text: Igor Prozheev Ever since discovery of semiconductors and their first application in transistors in the middle of the 20th century, academic and industrial researches were developing these wonderful materials. Following the requirement to enhance performance while reducing production costs, enthusiasts were able to pack high power in miniature sizes. Remember…
Edelläkävijäyritykset sisällyttävät ympäristönäkökulmia investointipäätöksiinsä
Edelläkävijäyritykset sisällyttävät ympäristönäkökulmia investointipäätöksiinsä 6.10.2022/Teksti: Natalia Saukkonen Muutos kohti kestävämpää yhteiskuntaa vaikuttaa välttämättömältä, kun tarkastellaan ympäristön huononevaa tilaa. Edelläkävijäyritykset voivat osaltaan edistää kestävyysmuutosta investoimalla ympäristöystävällisempiin teknologioihin. Tutkin väitöskirjassani yritysten investointipäätöksiä ja ympäristönäkökulmien sisällyttämistä niihin. Ilmastonmuutos ja kaupunkien huono ilmanlaatu ovat esimerkkejä ongelmista, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan kestävyysmuutosta. Käytännössä muutos tarkoittaa esimerkiksi maaliikenteen infrastruktuurin, käyttövoimien ja ajokäytäntöjen…
Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista
Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista 22.9.2022/Teksti: Laura Saukko Lehdistössä olemme usein saaneet lukea esimerkiksi suurten infrastruktuuri- tai rakennusprojektien kustannusten karkaamisesta ja muista epäkohdista projektien toteutuksissa. Tiedetään, että projektin toimijoiden välisen yhteistoiminnan avulla saavutetaan huomattavasti aiempaa parempia lopputuloksia. Käytännön askelmerkeissä siihen, kuinka sujuvaan yhteistoimintaan päästään, on kuitenkin vielä selvitettävää. Väitöstutkimuksessani pureuduin niihin konkreettisiin…