Mikrometallien myötämisen monimutkaisuudet

15.10.2020/Teksti: Henri Salmenjoki

Henri Salmenjoki

Kaikki tietävät, miten käy, kun jääkylmää jäätelöä yrittää kaivaa paketista heiveröisellä lusikalla: jäätelö jää pakettiin ja lusikka vääntyy. Tämä niin sanottu materiaalin myötäminen (eli merkittävä peruuttamatton muodonmuutos) on tutkmukseni lähtökohtana, mutta materiaalien ollessa mikrometrien kokoluokassa olevia metalleja. Tällöin myötämisessä tärkeässä roolissa ovat purskeet ja dislokaatiot - niistä seuraavassa.

Myötäminen purskeina

Jo tuhansien vuosien ajat ihmiskunta on pyrkinyt parantamaan metallisten työkalujensa kestävyyttä kehittämällä uusia materiaaleja ja niiden ominaisuuksia - olihan esimerkiksi muinaisissa sodissa valtava etu, jos oman armeijan miekat olivat vahvempia kuin vihollisen. Vaikka nykypäivään tultaessa miekkojen käyttö on ehkä vähentynyt, on modernin elektroniikkateollisuuden tarpeet valmistaa pienempiä ja pienempiä komponentteja vaatinut metallien mekaanisten ominaisuuksien perinpohjaista tutkimusta. Mentäessä mikrometrien kokoluokkaan metallien, tai yleisemmin kiteisten aineiden, myötämisessä löytyykin ihmeteltäviä ilmiöitä: Pienemmät kappaleet kestävät suurempia voimia ennen myötämistä ja myötäminen etenee pääosin purskeina, joiden koko vaihtelee laajalla skaalalla - samaan tapaan kuin muissa kriittisissä ilmiöissä, vaikkapa maanjäristyksissä. Purskeet hankaloittavat myös mikrometallien lujuuden määrittämistä, sillä purskeiden myötä pintapuolisesti samanlaiset, samaa metallia olevat kappaleet voivat myötää aivan eri voimilla. Väitöskirjatyössäni tutkinkin purskeiden ominaisuuksia tilastollisen fysiikan näkökulmasta sekä mikrometallien myötölujuuden ennustamista.

Supertietokoneella dislokaatioiden simulointia

Peruuttamattomat muodonmuutokset kiteisissä aineissa syntyvät, kun kidehilassa olevat viivamaiset kidevirheet - eli dislokaatiot - liikkuvat kiteen sisällä. Dislokaatiot vuorovaikuttavat keskenään aineen sisällä ja aiheuttavat jo mainitut purskeet, kun ne liikkuvat yhdessä yhdestä konfiguraatiosta toiseen. Tutkimustyökaluna käytänkin ohjelmistoa, jolla simuloidaan dislokaatioiden liikettä hilassa. Koska pursketilastojen keräämiseen tarvitaan useita simulaatioita eri alkutiloilla, dislokaatioita on normaalisti hilassa paljon - jopa 10^15 metriä kuutiometrissä - ja dislokaatioiden vuorovaikutukset ovat raskaita laskea, tarvitaan laskentaan järeitä työkaluja, vaikka simuloitavat systeemit ovat mikrometrin kokoisia. Onneksi käytössäni onkin CSC:n tarjoamia laskentaresursseja heidän supertietokoneelleen. Ne tulivat erityisesti tarpeeseen apurahakauden aikana valmistuneissa simulaatioissa, joissa laskentataakka nousi entisestään, kun hilaan lisättiin presipitaatteja estämään dislokaatioiden liikettä ja näin nostamaan systeemin myötölujuutta.

 

 

Lue lisää artikkelista: Plastic yielding and deformation bursts in the presence of disorder from coherent precipitates

Uusimmat artikkelit

Oppia asuntojen hinnoista

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 25.8.2022

Oppia asuntojen hinnoista 25.8.2022/Teksti: Antti Kurvinen Asuminen ja asuntorakentaminen ovat sekä Suomessa että Ruotsissa yksi polttavimmista poliittisista puheenaiheista ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä esitetään tyypillisesti vahvoja kannanottoja puolesta ja vastaan. Valitettavan usein argumentit perustuvat kuitenkin enemmän tunteisiin kuin tietoon. Asuntojen hintojen kehitystä tutkimalla voidaan lisätä ymmärrystä siitä, mitä ihmiset asumiseltaan haluavat ja samalla oppia ymmärtämään paremmin … Jatka artikkeliin Oppia asuntojen hinnoista

Algae and bacteria together can treat wastewater for us efficiently!

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 25.8.2022

Algae and bacteria together can treat wastewater efficiently!  25.8.2022/Text: Shahla Radmehr Are you looking for a method to overcome the main problems of conventional wastewater treatment systems? We are looking for a solution by studying algal cells! Background for research Increasing population and demand for more freshwater, urbanization, and decreasing natural water resources are the … Jatka artikkeliin Algae and bacteria together can treat wastewater for us efficiently!

Data-analyysi täydentää kokeellista tutkimusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 21.6.2022

Data-analyysi täydentää kokeellista tutkimusta  21.6.2022/Teksti: Iina Korkka Se hetki, kun siirryt laboratoriosta koneen ääreen Kuulostaako tämä tutulta? Kokeellinen laboratoriotyö on tuottanut paljon tulosta ja dataa on valtavat määrät. Data pitäisi analysoida kattavasti ja siitä pitäisi pystyä nostamaan esiin tärkeimpiä tuloksia ja johtopäätöksiä. Ehkä en aloitakaan sitä vielä tänään, huomenna on parempi päivä. Ei se Excel … Jatka artikkeliin Data-analyysi täydentää kokeellista tutkimusta

Tekniikan edistämissäätiö antoi 550 000 euroa apurahoja kriittisten tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen

17.6.2020

you-x-ventures-0K7GgiA8lVE-unsplash (1)

Säätiön vuoden 2020 apurahapäätöksissä näkyy neljä teemaa: teollisuuden uudistuminen, läpimurtoteknologiat ja älykkäämmän arjen tekniikka, puhtaamman maailman tekniikka sekä terveemmän elämän tekniikka.

 

“Halusimme, että hakijat pohtivat, mitä suurta ongelmaa heidän tutkimuksensa ratkoo. Apurahamme kohdistuvat ensisijaisesti nuorille tutkijoille, joita rajaus voi auttaa hahmottamaan tutkimustyönsä merkitystä koko maailman mittakaavassa”, sanoo Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtaja Antti Aarnio.

Säätiö sai hakemuksia yhteensä 421 kappaletta. Apurahaa myönnettiin 76 hakijalle.

Rahoitettavien hakemusten joukossa oli muun muassa LUT-yliopiston tohtoriopiskelija Jussi Lahden väitöstutkimus, jossa tarkastellaan arvokkaiden yhdisteiden erottamista selluloosan valmistuksen sivutuotteesta, mustalipeästä. Puuperäisillä yhdisteillä voidaan korvata öljypohjaisia muoveja ja liimoja.

Rahoitusta sai myös Oulun yliopiston tohtoriopiskelija Jonas Oppenlaenderin väitöskirjatyö, jossa selvitetään tekoälyn vaikutusta ihmisten somekäyttäytymiseen.

Näihin yhteiskunnan kriittisiin haasteisiin Tekniikan edistämissäätiö haluaa ratkaisuja  

Teollisuuden uudistumisen teemassa etsittiin hakemuksia, jotka tähtäävät esimerkiksi uusien teollisten innovaatioiden synnyttämiseen. Suomalaisen tekniikan alan täytyy kehittyä, jotta se menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy vastaamaan globaaleihin haasteisiin.

Läpimurtoteknologioiden ja älykkäämmän arjen tekniikan teemaan puolestaan haettiin hakemuksia, jotka tarkastelevat tulevaisuuden teknologisia kehityskulkuja. Hakemuksilta toivottiin myös tasa-arvonäkökulman pohdintaa. Miten pidetään huolta, että uudet teknologiat huomioivat ja palvelevat erilaisia ihmisiä mahdollisimman yhdenvertaisesti?

Puhtaamman maailman tekniikka -teeman alla katse kohdistettiin ratkaisuihin, jotka edistävät puhtaampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tekniikan avulla voidaan kehittää ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, resurssitehokkuuden parantamiseen kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Terveemmän elämän tekniikan teemassa etsittiin tutkimuksia, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Aihe on jatkuvasti ajankohtaisempi, kun maapallon väestö kasvaa ja ikääntyy. Teemassa haettiin läpimurtoja, jotka lisäävät ihmisten elinvuosien laatua ja terveyttä.

”Säätiön tukemat tutkijat kehittävät uusia innovaatioita ja teknologioita, jotka parantavat teollisuuden kilpailukykyä ja ratkovat maailman visaisimpia ongelmia. He vievät visionäärisellä työllään Suomea kohti maailman osaamisen kärkeä”, Antti Aarnio sanoo.

Vuonna 2020 apurahaa saaneet hankkeet

Video: Tulevaisuuden menestys tehdään nyt - onnittelut TES:n apurahansaajille!

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022

Monitoiminnallisten materiaalien nuori huippututkija ja virtuaalilaboratoriota hyödyntävä opettaja saivat Tekniikan edistämissäätiön palkinnot

18.5.2020

giorgio-trovato-_XTY6lD8jgM-unsplash

Tekniikan edistämissäätiö myönsi vuoden 2020 nuoren tutkijan palkinnon Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaana Vapaavuorelle ja hyvän opettajan palkinnon professori Tuomo Sainiolle Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta LUTista. Molempien palkintojen suuruus on 10 000 euroa.

 

Nuori tutkija on monitoiminnallisten materiaalien kehittämisen kärkijoukoissa


Tekniikan tohtori Jaana Vapaavuori johtaa Aalto-yliopistossa
Multifunctional Materials Design -tutkimusryhmää. Ryhmän tavoitteena on luoda uusia monitoiminnallisia materiaaleja, eli yhdistää useita eri toiminnallisuuksia yhteen materiaaliin. 


Esimerkiksi nanoselluloosasta voi tulevaisuudessa valmistaa monitoiminnallisia tukirakenteita aurinkokennoille ja muille optoelektroniikan laitteille, kuten led-valoille. Rakenteet tekevät laitteesta kevyemmän, tehokkaamman ja taipuisan. Lisäksi niiden avulla laitteen pinnasta voidaan tehdä vettä hylkivä.


Lisäksi tutkimusryhmä tutkii muun muassa sitä, miten valolla voidaan muuttaa materiaalien rakennetta ja ominaisuuksia. Tutkimuksella on runsaasti sovelluskohteita. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi erittäin pienten mikropiirien valmistuksessa.


Vapaavuoren työtä ohjaa design-ajattelu sekä resurssien mahdollisimman viisas hyödyntäminen. Monitoiminnallisten materiaalien tuotannossa pitää ottaa huomioon lopputuotteen koko elinkaari, eikä tuotannon tulisi kuluttaa kohtuuttomasti energiaa tai kestämättömiä raaka-aineita.


“Jos voimme lisätä materiaaliin ominaisuuden, joka tekee lopputuotteesta tehokkaamman, se kannattaa toteuttaa. Jos taas uusien ominaisuuksien lisääminen materiaaliin kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä lopputuote antaisi, siinä ei ole järkeä”, Vapaavuori sanoo.


Vuonna 1985 syntynyt Vapaavuori on nuoreen ikäänsä nähden saavuttanut merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja. Vuonna 2015 hän esimerkiksi kehitti kokonaan uuden menetelmän, jonka avulla mitataan valon vaikutuksia tietynlaisiin polymeerimateriaaleihin. Ilmiötä ei aiemmin oltu kunnolla ymmärretty, minkä vuoksi Vapaavuoren kehittämä menetelmä on kansainvälisesti merkittävä.


”Säätiömme palkitsemat nuoret tutkijat ovat vuodesta toiseen erinomaisia tieteentekijöitä, eikä Jaana Vapaavuori ole poikkeus. Vapaavuoren erityinen ansio on se, että hän on Aalto-yliopiston poikkitieteellisen Materiaalitutkimus-platformin tuleva johtaja. Haastavia ongelmia ratkaistaessa tarvitsemme tämän kaltaisia alustoja, joissa hyödynnetään eri alojen tutkijoiden osaamista”, Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
Johanna Lamminen perustelee nuoren tutkijan valintaa.


Hyvä opettaja vie laboratoriotyöskentelyn verkkoon 


Hyvän opettajan palkinnon säätiö myönsi professori
Tuomo Sainiolle. Sainio opettaa LUT-yliopistossa kemiantekniikan koulutusohjelmassa muun muassa reaktiokinetiikkaa, reaktiotekniikkaa sekä kemiallisia erotusmenetelmiä.


Sainio on saanut opiskelijoiltaan runsaasti kiitosta käyttämistään opetusmenetelmistä. Hän käyttää opetuksessa muun muassa virtuaalilaboratorioita eli simulointityökaluja, joiden avulla jäljitellään työskentelyä laboratoriossa.


Yksinkertaisimpia virtuaalilaboratoriotöitä opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi Excel-taulukon avulla. Haastavammissa tehtävissä Sainio itse toimii tutkimuslaitoksena, Virtuaalilaboratorio Oy:nä, jonne opiskelijat lähettävät erilaisia toimeksiantoja.


“Virtuaalilaboratorion työntekijöillä on omat persoonallisuutensa, joita hyödynnän palautteen antamisessa. Johtaja antaa ohjeita tiukempaan sävyyn, kun taas teknikko ohjaa eteenpäin rennommalla otteella. Tuotan mittausdatan, jonka pohjalta opiskelijat jatkavat suunnittelua. Tämä pakottaa heidät perustelemaan, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla”, Sainio kertoo.


Palautteen antamisen lisäksi Sainio kerää aktiivisesti palautetta opiskelijoiltaan. Hän on rakentanut älypuhelimella käytettävän palautejärjestelmän, jonka avulla opiskelijat pystyvät antamaan opettajalleen palautetta luennoilla reaaliaikaisesti.


“Näen puhelimestani, mikä tunnelma luentosalissa on. Jos palaute on huonoa, keskustelemme siitä ja pidämme ehkä pienen kahvitauon”, Sainio kertoo.


Sainio sai myös Tekniikan edistämissäätiöltä kiitosta halustaan kehittää opetustaan palvelemaan paremmin opiskelijoiden tarpeita.


”Sainio on jopa kirjoittanut tutkimusartikkelin virtuaalilaboratorion käyttöön liittyen. Siinä tutkittiin, miten opiskelijat reagoivat opettajalta saatuihin kommentteihin ja miten kommentit vaikuttivat tehtävien ratkaisemiseen. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat auttaneet Sainiota hiomaan opetustaan entistäkin paremmin opiskelijoita tukevaan suuntaan”, hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen sanoo.


Lisätietoja:

Apulaisprofessori Jaana Vapaavuori, jaana.vapaavuori@aalto.fi (yhteydenotot sähköpostilla)

Professori Tuomo Sainio, 040 357 8683, tuomo.sainio@lut.fi

Johanna Lamminen
Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
(Yhteydenotot: Henna Walker, johdon assistentti, henna.walker@gasum.com)

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022

Antidisciplinary: Half a year at the MIT Media Lab

5.8.2019

viki_mit

I’m Victoria Palacin, a doctoral student at LUT University and was a visiting scholar at the MIT Media Lab during 2019. I co-create technologies and physical data experiences with and for communities. I’m interested in how technology can be used to amplify people’s agency and voices in the development of their cities and improve the balance of powers in society.

My doctoral research in short:

There are various approaches to monitor and understand environmental and social phenomenon in large scales. One of which are environmental sensing or citizen science platforms that aim to map issues we all care about. They harness public participation by using widely used mobile devices as monitoring tools for people. My doctoral research focuses on understanding the role of human values onto the motivations of people who use environmental sensing platforms. 

Visiting the MIT Media Lab

My research visit was aimed at; gaining a better understanding of the spectrum of civic technologies and their effect on societies and individuals, learn about co-creation and data literacy methods and advancing my research work. 

I visited the Media Lab, which labels itself as an antidisciplinary lab. Where projects aren’t the sum of different disciplines but rather entirely new inventions. Within the media lab, many research groups cohabitate, I spent 6 months in the group of Civic Media, whose motto is: “creating technology for social change”, and it surely was a thriving environment to learn, play and nurture new research ideas to create more equitable, inclusive and sustainable technologies and social structures. I also audited some courses, got involved in different projects (such as linkedout and allo-i) and created my own project around data literacy in collaboration with media lab experts (Laura Perovich and Rahul Bhargava) which still continues (I also got featured by a Spanish newspaper who published an article about the research done by hispanics at the medialab).

Data Moves!

This project explores the ways in which data can be physicalized through human expression. We are working with members of the community in Finland and USA to co-compose performances informed by datasets. We seek to validate the use of art forms like dancing and acting as methods to enhance data literacy. Data Moves is a data experience. “A data experience takes data off the screen and puts it into the physical world” [Perovich L., 2015]. 

Last words about my visit: 

Visiting MIT has been the best experience in my academic life! The place is unique, stimulating and has so much history. Most of all, it has amazing people, I’ve gained friends for life. Also I’ve gotten lots of new ideas for my future research. 

Uusimmat artikkelit

Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.9.2022

Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista 22.9.2022/Teksti: Laura Saukko Lehdistössä olemme usein saaneet lukea esimerkiksi suurten infrastruktuuri- tai rakennusprojektien kustannusten karkaamisesta ja muista epäkohdista projektien toteutuksissa. Tiedetään, että projektin toimijoiden välisen yhteistoiminnan avulla saavutetaan huomattavasti aiempaa parempia lopputuloksia. Käytännön askelmerkeissä siihen, kuinka sujuvaan yhteistoimintaan päästään, on kuitenkin vielä selvitettävää. Väitöstutkimuksessani pureuduin niihin konkreettisiin … Jatka artikkeliin Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies

Kirjoittajalta Marianna / 6.9.2022

Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies  6.9.2022/Text: Diosangeles Soto Veliz Traditional cell culture platforms consist mostly of flat plastic surfaces. However, the real cellular environment is far from uniform. Cells grow naturally on various kind of surfaces: smooth, fibrous, soft, hard, porous, and all kinds of variations found … Jatka artikkeliin Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies

Signaali, kohina ja pari muuttujaa

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 2.9.2022

Signaali, kohina ja pari muuttujaa  2.9.2022/Teksti: Elias Raninen Datan määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. On arvioitu, että määrällisesti merkittävin osa kaikesta maailman datasta on luotu ihan viimeisten muutamien vuosien aikana. Samalla kun datan määrä jatkaa kasvuaan, yhä tärkeämmäksi muodostuu se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti data saadaan muutettua hyödylliseksi informaatioksi. Tutkimusryhmässämme tutkitaan signaalinkäsittelymenetelmiä, joiden … Jatka artikkeliin Signaali, kohina ja pari muuttujaa

Untangling the relationships in investor networks

25.6.2019

Margareta Baltakiene

The modern world’s complexity is all around us. Take for example the enormous movie industry, the international flight logistics, or the music streaming services. The recent advancement of technology globalized and digitalized our daily routines, making us consumers of social media platforms and producers of constantly growing big data content. Subsequently, complex systems have become a multidisciplinary topic spanning from the protein interactions in biological networks to WWW, electric grids and friendship networks. Understanding the relationships and underlying forces in a complex system is key to understanding the “whys” and the “hows” about the system and as a result explain the behavior or even the success or failure of its individual nodes.

My research

The primary focus of my research is on the social ties in Investor networks and how they determine and drive the financial decision-making. The results and their interpretations will serve as contribution to the financial market regulation and policies, as well as help optimizing capital allocation and establishing fair asset pricing.

In addition, information sources such as social media or word-of-mouth communication play an important role in information diffusion in the network.  Particularly, during the first year of my PhD studies I contributed to the journal paper [1] on the relationship between the geographical distance and the trade timing in the network of Finnish household investors. The results show that the investors who are located closer tend to time their trades more similarly than those who are further apart. In addition, the similarity in age and the same language seem to be important social attributes that enhance the investors’ communication.

What I like the most

My PhD research brings me a broad spectrum of different experiences, such as collaborations with the field experts, international workshops and conferences, technical expertise and constant learning. I like the challenge and the dynamics, and most importantly, contributing to the academic collective knowledge.

[1] Baltakys, K., Baltakienė, M., Kärkkäinen, H., Kanniainen, J., Neighbors matter: Geographical distance and trade timing in the stock market, Finance Research Letters, 2018, https://doi.org/10.1016/j.frl.2018.11.013


Margarita Baltakiene is a doctoral student in the department of Information Technology and Communications in Tampere University. She received a grant from Finnish Foundation for Technology Promotion to study decision making in investor social networks in 2018.

 

Uusimmat artikkelit

Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.9.2022

Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista 22.9.2022/Teksti: Laura Saukko Lehdistössä olemme usein saaneet lukea esimerkiksi suurten infrastruktuuri- tai rakennusprojektien kustannusten karkaamisesta ja muista epäkohdista projektien toteutuksissa. Tiedetään, että projektin toimijoiden välisen yhteistoiminnan avulla saavutetaan huomattavasti aiempaa parempia lopputuloksia. Käytännön askelmerkeissä siihen, kuinka sujuvaan yhteistoimintaan päästään, on kuitenkin vielä selvitettävää. Väitöstutkimuksessani pureuduin niihin konkreettisiin … Jatka artikkeliin Monimutkaisen projektin johtaminen vaatii systemaattista yhteen hiileen puhaltamista

Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies

Kirjoittajalta Marianna / 6.9.2022

Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies  6.9.2022/Text: Diosangeles Soto Veliz Traditional cell culture platforms consist mostly of flat plastic surfaces. However, the real cellular environment is far from uniform. Cells grow naturally on various kind of surfaces: smooth, fibrous, soft, hard, porous, and all kinds of variations found … Jatka artikkeliin Stacked Cell Culture Platform: A Step Closer to Biologically Relevant in vitro Studies

Signaali, kohina ja pari muuttujaa

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 2.9.2022

Signaali, kohina ja pari muuttujaa  2.9.2022/Teksti: Elias Raninen Datan määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. On arvioitu, että määrällisesti merkittävin osa kaikesta maailman datasta on luotu ihan viimeisten muutamien vuosien aikana. Samalla kun datan määrä jatkaa kasvuaan, yhä tärkeämmäksi muodostuu se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti data saadaan muutettua hyödylliseksi informaatioksi. Tutkimusryhmässämme tutkitaan signaalinkäsittelymenetelmiä, joiden … Jatka artikkeliin Signaali, kohina ja pari muuttujaa

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

13.6.2019

PoDoCo, postdocs in companies

Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29.

Tohtoreista on moneksi:

PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, että tohtorit saava yritys myös palkkaa heidät jatkossa tehtäviin, joissa edistetään yrityksen pitkäjänteistä strategista uudistumista. Tohtorien tutkimuskenttä on mitä moninaisin. Emooter tarjoaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tavan seurata ja kehittää työtyytyväisyyttä, hyvinvointia ja työn imua. Emooter tarjoaa tiimille ja sen yksilöille mahdollisuuden jatkuvasti seurata ja kehittää työhyvinvointiaan. Emooterin osakas Teemu Jäntti toteaa: ”Taustastamme johtuen haluamme tehdä läheistä yhteistyötä akatemian kanssa. Mikko Salminen auttaa meitä tutkimaan reaaliaikaisesti palvelumme ehdottamia ja käyttäjiemme tekemiä työn tuunauksien ja muutosten vaikutusta heidän hyvinvointiin. Lisäksi pääsemme yhdessä Mikon kanssa auttamaan palvelumme käyttäjiä heidän arjen valintojen vaikutusten ymmärtämisessä henkiseen hyvinvointiin tutkimalla fysiologista ja henkistä hyvinvointidataa. Tutkimme myös yksinyrittäjien ja freelancereiden henkisen hyvinvoinnin tasoa ja palvelumme vaikuttavuutta heihin. Olemme innoissamme, että saimme Tohtori Mikon meille”.

Pienestä yrityksestä suureen:

Suomalaista hyvinvointia rakentavaan, mutta maailmanlaajuisesti toimivaan Orion Oyj ORION PHARMA T&K:een tulee tänä vuonna kolme tohtoria. ”Meillä on ollut PoDoCo tohtoreita aikaisempinakin vuosina ja heistä on hyvä kokemus. Meidän kolme uutta podocolaista aloittavat eri osastoilla. On todella mukavaa saada tuoreita tohtoreita tiimeihimme”, toteaa tohtori Mika Pykäläinen, Orionin Head of Bioanalytical Operations. ”Tämä apuraha tarjoaa upean tilaisuuden siirtyä työelämään yliopiston ulkopuolelle. Odotan innolla että pääsen tekemään mielenkiintoista tutkimustyötä Orionilla. Tutkimme tulevassa projektissa lääkeaineiden kulkeutumista maksasoluihin ja määritämme näiden solujen sisäisiä lääkeainepitoisuuksia" sanoo tohtori Johanna Troberg.

Orion Oyj ORION PHARMA on harvinaissairauksien yksikkö joka tekee aktiivista yhteistyötä akateemisten tahojen kanssa. Praveen Dhandapanin työn tarkoituksena on parantaa tautibiologian ymmärtämistä ja relevanttien tutkimusmallien pystytystä lääkekehityksen tarpeisiin. ”Työ tarjoaa minulle erityisen mahdollisuuden oppia lääkekehitysprosessista yksityisellä sektorilla, jonka koen uraani ajatellen äärimmäisen tärkeänä virstanpylväänä”, sanoo Praveen Dhandapani. ”Työssä pystytettävistä uusista solupohjaisista tutkimusmalleista kerättävää tietoa tullaan analysoimaan vertaamalla sitä vastaavanlaiseen tietoon eläinmalleista ja potilaista”, kertoo vanhempi tutkija, tohtori Riikka Äänismaa.

UPM on biometsätalouden edelläkävijä. UPM tarjoaa uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. UPM:ssä uusi tohtori Saleem Ullah on tyytyväinen: “Valitsin Suomen aikoinaan sen opetuksen maineen ja ympäristön takia. Olen aina ollut kiinnostunut ”tuhansien järvien maasta” ja Jyväskylästähän minä sen löysin. Tämä uusi työ innostaa minua kovasti ja minulla on isot odotuksen uuden oppimisen ja urallani menestymisen suhteen. Haluan myös olla hyödyksi yritykselleni ja yhteiskunnalle”. Ullah tutkii hemiselluloosan erottamista lipeäkäsittelyllä metsäteollisuuden raaka-ainevirroista ja hemiselluloosien hyödyntämistä eri tuotteissa. Hemiselluloosat ovat yksi puun komponenteista selluloosan, ligniinin ja uuteaineiden lisäksi. Teknologian kehittäminen liittyy uusien metsäteollisuuden tuotteiden tutkimukseen.

PoDoCo tohtoriohjelman perustajaisä ja johtoryhmän puheenjohtaja on professori Yrjö Neuvo. ”Tämänkeväisestä julkisesta keskustelustakin huomaa kuinka tärkeää on, että akateeminen maailma ja yritysmaailma kohtaavat. Suomen pitkäjänteisen kilpailukyvyn kannalta katsottuna tarvitsemme lisää tätä molempia osapuolia hyödyntävää yhteistyötä”, toteaa Neuvo.

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Paulon säätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa.  Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain. Seuraava apurahahakukierros toteutetaan ensi syksynä.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta. DIMECCin omistavat Suomen johtavat valmistavan ja digitaalisen teollisuuden yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yli 2000 teollisuuden ja tutkimuksen huippuammattilaista on mukana DIMECCin innovointityössä.

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman vetäjä, Seppo Tikkanen, DIMECC Oy, seppo.tikkanen@dimecc.com, puh. 040 840 2780

PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo@aalto.fi

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

13.5.2019

Sulapac, Teknologiapalkinto, Women in Tech

Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin.

Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on vuoteen 2050 mennessä enemmän muoviroskaa kuin kaloja.

Suvi Haimin ja Laura Kyllösen Sulapac-yritys valmistaa kokonaan biohajoavaa ja kierrätettävää materiaalia muovin korvikkeeksi. Puuhakkeesta ja biohajoavista luonnonsidosaineista valmistettava Sulapac®-materiaali on yrityksen ratkaisu globaaliin muoviroskaongelmaan.

“Haluamme jättää tuleville sukupolville puhtaan ja kestävän kehityksen mukaisen maailman.  Kestävien valintojen tekeminen pitää tehdä brändeille ja kuluttajille mahdollisimman helpoksi. Ihmisiä pitää opettaa valitsemaan ja kierrättämään materiaalit oikein”, Suvi Haimi sanoo.

Haimi ja Kyllönen ovat molemmat väitelleet Tampereen yliopistosta lääketieteellisistä biomateriaaleista. Tohtorit halusivat hyödyntää osaamistaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen. Syntyi ajatus muovia korvaavasta materiaalista.

Sulapac®-materiaalia on toistaiseksi käytetty erityisesti kosmetiikkapakkauksissa, mutta sillä voi korvata muovin myös muissa tuotteissa. Tänä kesänä Sulapacin tuotanto laajenee pilleihin yhteistyössä Stora Enson kanssa ja myöhemmin elintarvikepakkauksiin yhdessä Fazerin kanssa.

Kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä on tullut yrityksille taloudellinen kilpailuvaltti, eikä Sulapacilla ole ollut pulaa yhteistyökumppaneista. Yksi maailman tunnetuimmista luksusmerkeistä, Chanel, ryhtyi vastikään yrityksen sijoittajaksi.

“Haluamme, että Sulapacista tulee maailman johtava kestävän kehityksen mukaisesti muovia korvaava materiaali. Tavoitteemme on, että Sulapac olisi tulevaisuudessa merkki siitä, että yhteistyössä kanssamme toimiva kuluttajabrändi on ottanut kestävän kehityksen huomioon tuotteissaan tai pakkauksissaan”, Haimi sanoo.

Tekniikan edistämissäätiö myönsi 50 000 euron arvoisen Teknologiapalkinnon 70-vuotisjuhlansa kunniaksi. Voittajan valinnut palkintolautakunta painotti päätöksessään tutkimuksen ja teknologian valjastamista ilmastonmuutoksen hillintään. Haimin ja Kyllösen akateeminen tausta on lisäksi osoitus tohtorikoulutuksen hyödyllisyydestä innovaatioiden synnyttämisessä.

“Suvi Haimin ja Laura Kyllösen Sulapac-yritys tarjoaa konkreettisen ratkaisun maailmanlaajuisen muovijäteongelman taklaamiseen. Sulapac on erinomainen esimerkki siitä, miten teknologialla voi vastata maailman suurimpiin haasteisiin. Toiminnallaan Haimi ja Kyllönen pitävät Suomen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etujoukoissa”, sanoo palkintolautakunnan jäsen, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Lammisen lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, Futuricen koneoppimisen ja tekoälyliiketoiminnan johtaja Tuomas Syrjänen sekä Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula.


Lisätietoja:

Suvi Haimi
Toimitusjohtaja, perustaja, Sulapac Oy
+358 44 029 1203
suvi.haimi@sulapac.com

Antti Aarnio
Toimitusjohtaja, Tekniikan edistämissäätiö
+358 40 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

13.5.2019

antonio-gabola-1514883-unsplash

Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.

 

Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa

Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari on pelillistämisen tutkimuksen pioneeri ja alansa kansainvälisesti merkittävimpiä tutkijoita.

Pelillistäminen tarkoittaa pelien toiminnan ja dynamiikan tuomista tosielämän ympäristöihin, kuten opetukseen, työelämään tai palveluihin. Tarkoituksena on muuttaa ympäristöjen toimintaa niin, että ne tarjoaisivat ihmisille samankaltaisia myönteisiä kokemuksia kuin pelit ja kehittäisivät heidän taitojaan.

Pelillistämisen yleisyydestä kertoo se, että siihen perustuu suuri osa nykyisistä puhelinsovelluksista. Tällaisia ovat esimerkiksi terveellisiä elämäntapoja ja oppimista edistävät sovellukset.

“Työ ja huvi limittyvät yhteiskunnassamme jatkuvasti enemmän toisiinsa. On tärkeää miettiä, miten voimme tukea tätä kehitystä teknologian ja tutkimuksen keinoin”, Hamari sanoo.

Hamari väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Nykyään hän työskentelee maailman ensimmäisenä pelillistämisen professorina Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Porin yliopistokeskuksessa sekä johtaa yliopistojen välistä Gamification Group -tutkimusryhmää.

“Juho Hamarin tieteelliset meriitit ovat poikkeuksellisia hänen nuoreen ikäänsä nähden. Pelillistämisen ala on kasvussa ympäri maailmaa, ja on tärkeää, että Hamarin kaltaiset tutkijat pitävät Suomen alan kärkijoukoissa”, Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen sanoo.


Hyvä opettaja tuo tuoreita näkökulmia fysiikan opetukseen

Säätiö myönsi hyvän opettajan palkinnon yliopistonlehtori Jami Kinnuselle, joka opettaa fysiikkaa Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Kinnunen väitteli vuonna 2016 Jyväskylän yliopistossa ultrakylmistä atomikaasuista.

Kinnusen oppilaat kuvailevat häntä innostavaksi ja käytännönläheiseksi opettajaksi.

“Fysiikan opetus menee helposti erittäin teoreettiseksi. Teen luennoilla paljon kokeita ja havainnolistuksia, eli näytän miten fysiikan ilmiöt esiintyvät käytännössä. Niiden tarkoitus on osoittaa, että opiskellut asiat todella kuvaavat maailmaa”, Kinnunen sanoo.

Kinnunen hyödyntää opetuksessaan jatkuvasti digitaalisia oppimateriaaleja, kuten YouTube-videoita. Hän myös videoi kaikki luentonsa, jotta opiskelijat voivat katsoa niitä myöhemmin.

“Videot ovat luonteva media opiskelijoilleni. Käytän esimerkiksi YouTubesta löytyviä videoita esitehtävinä. Videolla voidaan tehdä vaikkapa jokin fysikaalinen koe, joka opiskelijoiden pitää selittää”, Kinnunen kertoo.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen pitää Kinnusen lähestymistapaa fysiikan opetukseen onnistuneena.

“Ei ole helppoa opettaa uudella tavalla fysiikan lainalaisuuksia, jotka ovat säilyneet samanlaisina vuosikymmeniä. Jami Kinnunen on opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella kuitenkin onnistunut tässä erinomaisesti“, sanoo Miettinen.


Lisätietoja:

Juho Hamari, puh. +358 50 318 6861 / juho.hamari@tuni.fi

Jami Kinnunen, puh. +358 40 760 7670 / jami.kinnunen@aalto.fi

Marjo Miettinen
Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
puh. +358 400 512 771
marjo.miettinen@ensto.fi

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022

Puretaan myytit - on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

5.4.2019

hammer-tusk-79753-unsplash

Suomen tarina kietoutuu vahvasti maamme tekniseen ja teolliseen kehitykseen. Tästä syytä olemme tottuneet mieltämään itsemme insinöörikansaksi, todelliseksi tekniikan alan supervallaksi. Tekniikka on luonut Suomeen sekä osaamista että hyvinvointia.

Tekninen huippuosaamisemme ei ole syntynyt vahingossa. Se on tulosta vuosikymmeniä jatkuneesta, pitkäjänteisestä rahoituksesta koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Emme voi tuudittautua uskoon, että osaamisemme ja kykymme luoda uutta säilyy ilman vastaavia, rohkeita satsauksia myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa muutokset tapahtuvat nopeammin kuin koskaan ennen. Globaalit megatrendit, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen, haastavat myös meidät suomalaiset ennennäkemättömällä tavalla. Tähän haasteeseen meidän täytyy kyetä vastaamaan osaavina, kansainvälisinä ja omille vahvuuksillemme rakentaen.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Tekniikan edistämissäätiö huomasivat strategiatyössään, että käsityksemme tekniikan alasta ja koulutuksesta eivät enää vastaa mielikuvia. Nämä mielikuvat elävät suorastaan myyttisesti ajatuksissamme ja puheissamme. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi rakentaa, jos rakennuspalikat ovat vanhentuneita. Onnistuneet tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat faktoihin.

Siksi halusimme nostaa esiin neljä vahvimmin elävää tekniikan alan myyttiä ja murskata ne. Tutustu pamflettiimme täällä.

 

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

4.4.2019

antti aarnio

Kauppatieteiden maisteri Antti Aarnio, 44, on valittu Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 13.5.2019.

Säätiön nykyinen toimitusjohtaja Laura Juvonen irrottautuu säätiön johdosta ja jatkaa täysipäiväisesti Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmän jäsenenä sekä Kasvu ja osaaminen -yksikön johtajana.

Aarnio tulee Tekniikan edistämissäätiön Fingrid Oyj:n ICT-päällikön paikalta. Aiemmin Aarnio on työskennellyt useiden vuosien ajan liiketoiminnan kehityspäällikkönä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa EIT:ssä ja sitä ennen Aalto-yliopiston yrittäjyyskeskus ACE:ssa. Tekniikan edistämissäätiön asiamiehenä ja johtajana hänen vastuulleen kuuluvat säätiön strategian toteuttaminen, strategian kehitysideoiden vieminen eteenpäin ja säätiön operatiivisen toiminnan hoitaminen säätiön hallituksen alaisena. Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajan tehtävän lisäksi Aarnio aloittaa myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamiehenä ja johtajana.

Lisätietoja:

Antti Aarnio, puh. 040 503 6634

Uusimmat artikkelit

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 27.6.2022 Apurahaa sai 80 lahjakasta tutkijaa, jotka pyrkivät ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita teknologialla. Hakemuksissa korostui tänä vuonna kestävä kehitys ja terveysteknologian innovaatiot. Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Tänä keväänä säätiö myönsi 624 000 apurahoja euroa. … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö jakoi yli 600 000 euroa tekniikan alan tutkimukseen 

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 27.6.2022

TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen 27.6.2022 Vuoden nuoret tutkijat ovat Konstantinos Daskalakis Turun yliopistosta ja Onel Alcaraz Lopez Oulun yliopistosta. Vuoden opettaja taas on Minna Leppänen Tampereen yliopistosta.  Tänä vuonna vuoden nuori tutkija -hakemusten taso oli niin korkea, että TES päätti jakaa ensimmäistä kertaa kaksi 10 000 euron palkintoa. … Jatka artikkeliin TES jakoi kaksi Vuoden nuori tutkija -palkintoa ja Vuoden opettajan -tunnustuksen

Apurahat 2022

Kirjoittajalta Marianna / 19.11.2021

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2022 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla … Jatka artikkeliin Apurahat 2022