Osaaminen ja työ ovat murroksessa – opettajat ja tutkijat avainroolissa luomassa ratkaisuja

5.6.2018

Tekniikan edistämissäätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsivat tutkijoita ja matemaattisten aineiden opettajia Tulevaisuuden tiennäyttäjät -juhlatilaisuudessa Helsingissä. Osaamistarpeet ja työ ovat isossa murroksessa – tänään palkituilla on tärkeä rooli siinä, kuinka pystymme muutokseen vastaamaan.

”Elämme oppimisen kannalta murroskautta, kun tekoäly haastaa tapaamme ajatella, tehdä työtä ja kokonaisia toimialoja on murroksessa. Murrokset ovat aina olleet mahdollisuuksia muuttaa ja muuttua, niin nytkin. Uudet teknologiat vievät meitä eteenpäin vain, jos osaamme soveltaa niitä ja jos teemme tiiviisti työtä rajat ylittävissä verkostoissa. Osaaminen ja uteliaisuus kokeilla ja epäonnistua rohkeasti ovat tulevaisuuden tekijöitä”, sanoo juhlapuheen pitänyt VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Osaaminen ja työnkuvat muuttuvat vauhdilla. Teknologiateollisuuden vastikään tekemän osaaja- ja osaamistarveselvityksen mukaan teknologia-alalle tarvitaan pelkästään neljän seuraavan vuoden aikana 53 000 uutta osaajaa, joista 70 % tekniikan koulutusaloilta.

”Teknologia-alojen muutoksessa korostuu tarve panostaa matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen entistä vahvemmin. Kaikki tänään palkitut ja apurahansaajat ovat omalta osaltaan edistämässä tätä”, kiittää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtaja Laura Juvonen.

Innostavat opettajat herättävät kiinnostuksen matemaattisiin aineisiin

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi kannustuspalkintoja ansioituneille matemaattisten aineiden opettajille. Tänä vuonna erityisiä palkintokriteerejä olivat oppilaiden innostuksen herättäminen, matemaattisen ajattelun kehittäminen ja fysiikan tai ohjelmoinnin opetuksen edistäminen matematiikan rinnalla.

”Tarvitsemme tulevaisuuden maailmassa yhä enemmän matemaattista ajattelukykyä – opettajien pedagogisilla taidoilla on ratkaiseva rooli lasten ja nuorten innostuksen synnyttämisessä. 100-vuotissäätiö haluaa kannustaa opettajia kehittämään opetusta ja uusia innostavia tapoja oppia”, sanoo Juvonen.

Kannustuspalkinnon sai 21 opettajaa eri koulutusasteilta.

Lukion ainevalinnoilla on merkitystä

Erityinen tunnustuspalkinto matematiikan merkityksen esiintuomisesta myönnettiin Oulun yliopiston LUMA-keskuksen johtajalle, professori Jouni Pursiaiselle. Pursiainen on tutkinut lukion ainevalintojen merkitystä ja nuorten yläkoulun jälkeisiä opintopolkuja.

Hänen tutkimuksensa on nostanut esiin matemaattisten ja luonnontieteellisten ainevalintojen painoarvon yliopistojen opiskelijavalinnoissa: pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian kirjoittaneilla ylioppilailla on erinomaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan yliopistoon.

”Moni lukiolainen haaveilee mahdollisuudesta vaikuttaa tähän maailmaan. Ei ole yhtään huono ajatus, että tätä pyrkii tekemään LUMA-aineiden kautta”, Pursiainen sanoi puheessaan.

”Ihmiskunnan kehitys 100 vuoden aikana on ollut murskaavan nopeaa. Koko käsitys maailmasta on muuttunut ja hyvinvointi on saanut todellisen sisällön – ajatellaan nyt vaikka edistystä lääketieteen, ruuantuotannon, energian, liikenteen, ja viestinnän saroilla. Haluan haastaa nuoria tarkastelemaan, minkälaista tiedettä ihmiskunnan suurimpien keksintöjen taustalla on. Kyllä nämä isot jutut, jotka mahdollistavat ihmiskunnan kehityksen, liittyvät matemaattiseen osaamiseen, luonnontieteisiin ja teknologiaan. Silloin kun on tietoa, pystyy ratkaisemaan asioita”, Pursiainen jatkaa.

Vuoden nuori tutkija ja hyvä opettaja vievät tutkimustietoa käytäntöön

Tekniikan edistämissäätiö myönsi vuoden 2018 Nuoren tutkijan palkinnon akatemiatutkija, tekniikan tohtori Johanna Virkille Tampereen teknillisestä yliopistosta. Virkki tutkii vaatteisiin integroitavaa elektroniikkaa, jonka tärkeimmät sovellukset liittyvät terveys- ja hyvinvointiteknologiaan.

Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtajan Marjo Miettisen mukaan Virkki vakuutti paitsi tieteellisillä meriiteillään, myös kansainvälisyydellään. Virkki on tehnyt useita tutkijavierailuita ulkomaille sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Tekniikan edistämissäätiön Hyvän opettajan palkinnon sai tänä vuonna tekniikan tohtori Arto Tolonen Oulun yliopistosta. Tolonen siirtyi toukokuun alussa Lehto Group -konsernin kehitysjohtajaksi. Ennen nimitystä hän työskenteli tutkijana ja opettajana Oulun yliopiston tuotantotalouden tutkimusyksikössä.

Tolonen painotti opetuksessaan yhteistyötä teollisuuden kanssa: harjoitus-, kandi- ja diplomityöt tehtiin kaikki tekniikan alan yrityksille. Hänen tavoitteensa opettajana oli, että kaikki hänen opiskelijansa työllistyisivät.

“Yritysten, yliopiston ja opiskelijayhteisön välinen yhteistyö toimii Oulussa erittäin hyvin, ja Tolonen pitää verkostoa ansiokkaasti yllä”, Miettinen totesi.

Lue lisää:

Tekniikan edistämissäätiö: Tekniikan edistämissäätiön apurahansaajat 2018

Tekniikan edistämissäätiö: Vuoden nuori tutkija ja hyvä opettaja vievät tutkimustietoa käytäntöön

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö: 21 opettajaa palkitaan matematiikan opetuksen kehittämisestä

Palkittujen opettajien haastattelu: Matematiikkaa elämää ja ammattia varten

Oulun yliopisto: Pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja tulevaisuuden ammatteihin

Lisätietoja:

Laura Juvonen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Tekniikan edistämissäätiö
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 589 6263

Säätiöt palkitsevat opettajia ja tutkijoita vuosittain

Tekniikan edistämissäätiö jakaa Hyvä opettaja ja Nuori tutkija -palkinnot vuosittain. Säätiö kerää ehdotuksia Nuoresta tutkijasta suomalaisilta yliopistoilta, joissa tehdään teknillistieteellistä tutkimusta. Ehdotuksia Hyvä opettaja -palkinnon saajaksi puolestaan kerätään ylioppilaskunnilta ja ainejärjestöiltä. Molemmat palkinnot ovat 15 000 euron arvoisia.

Nuoren tutkijan palkinnon voi saada korkeintaan 35-vuotias tutkija, joka on väitöksensä jälkeen tehnyt merkittävää tutkimusta. Lisäksi hänen tutkimuksensa tulisi olla uutta ja sisältää potentiaalia käytännön sovelluksiin.

Hyvän opettajan kohdalla kriteerejä on viisi: opetuksen sisältöjen laatu, uusimman tutkimustiedon sekä digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa, kyky innostaa ja motivoida opiskelemaan ja opiskelijoiden aktiivinen ohjaus.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsee vuosittain ansioituneita matemaattisten aineiden opettajia. Palkinnon arvo on 5000 euroa tai mikäli palkittavana on työryhmä, kukin työryhmän jäsen palkitaan 2500 eurolla. Yhteistyökumppaneina ovat Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Suomen Luokanopettajat ry ja Tekniikan Opettajat TOP ry. Palkintojen saajia voivat ehdottaa verkkolomakkeella esimerkiksi rehtorit, opettajakollegat tai vanhemmat. Näiden lisäksi tänä vuonna myönnetään 5 000 euron tunnustuspalkinto matematiikan aseman edistämisestä yhteiskunnassa.

Uusimmat artikkelit

Apurahat 2019 – hakuaika 10.1.2019 – 8.2.2019

Kirjoittajalta Marianna / 5.12.2018

Apurahahaku 2019 5.12.2018 Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen. Apurahojen haku alkaa 10.1.2019 ja päättyy 8.2.2019. Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post … Jatka artikkeliin Apurahat 2019 – hakuaika 10.1.2019 – 8.2.2019

PoDoCo Fall 2018 Application Round

Kirjoittajalta Marianna / 10.9.2018

PoDoCo Fall 2018 Application Round 10.9.2018 Are you: A company with cutting-edge renewal ideas and looking for the help of a talented postdoc to investigate your ideas? A postdoc interested in putting your research knowledge and expertise into practice and working in industry? PoDoCo program may be just right for you! PoDoCo is a matchmaking … Jatka artikkeliin PoDoCo Fall 2018 Application Round

Säätiöiden post doc -poolin syksyn apurahahaku 15.8.–15.9.2018

Kirjoittajalta Marianna / 29.8.2018

Säätiöiden post doc -poolin apurahahaku käynnissä 29.8.2018 Säätiöiden post doc -pooli järjestää apurahahaun ajalla 15.8.–15.9.2018. Poolin kautta myönnettävät apurahat on tarkoitettu väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön ulkomailla. Ehtona on, että ulkomainen tutkimusjakso kestää vähintään yhdeksän kuukautta. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2018. Post doc -apurahalla voidaan kattaa kaikki ulkomailla asumisesta tutkijalle ja tämän perheelle aiheutuvat kustannukset. Ohjeet kustannusarvion … Jatka artikkeliin Säätiöiden post doc -poolin syksyn apurahahaku 15.8.–15.9.2018

Vuoden nuori tutkija ja hyvä opettaja vievät tutkimustietoa käytäntöön

5.6.2018

Tekniikan edistämissäätiö myönsi vuoden 2018 Nuoren tutkijan palkinnon akatemiatutkija Johanna Virkille Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Hyvän opettajan palkinnon Arto Toloselle Oulun yliopistosta. Virkki ja Tolonen palkittiin Tekniikan edistämissäätiön ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön yhteisessä Tulevaisuuden tiennäyttäjät -juhlassa tiistaina 5. kesäkuuta.

Nuori tutkija tuo elektroniikan osaksi vaatteita

Tekniikan tohtori Johanna Virkki tutkii vaatteisiin integroitavaa elektroniikkaa, jonka tärkeimmät sovellukset liittyvät terveys- ja hyvinvointiteknologiaan. Hän kehittää tekstiileihin yhdistettäviä sensoreita, joiden avulla voidaan tarkkailla etänä esimerkiksi potilaan fysioterapiaharjoituksia ja terveydentilaa. Sensorit voivat mitata vaikkapa elintoimintoja tai liikkeitä.

“Vaate voi toimia käyttöliittymänä tai lähettää tietoa käyttäjästä eteenpäin omaisille ja ammattilaisille”, Virkki kertoo.

Virkki on mukana Tampereen teknillisen yliopiston langattomien tunnistus- ja aistimisjärjestelmien tutkimusryhmässä. Hän siirtyi ryhmään väiteltyään elektroniikan luotettavuudesta vuonna 2010.

Virkin tutkimat sensorit valmistetaan 3D-tulostettujen materiaalien ja sähköä johtavan langan avulla. Virkin tavoite on kehittää sensoreista niin huomaamattomia, että ne eivät näy eivätkä tunnu vaatteissa. Älyvaatteiden on sovittava jokapäiväiseen käyttöön ja oltava kaikkien saatavilla. Lisäksi niiden on kestettävä toistuvaa pesua ja käyttöä erilaisissa ympäristössä.

“Toivon, että sensorit ovat lopulta käytössä kaikissa vaatteissa ja ihmisten elämä on helpottunut niiden ansiosta.”

Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtajan Marjo Miettisen mukaan Virkki vakuutti myös tieteellisillä meriiteillään ja kansainvälisyydellään. Virkki on tehnyt useita tutkijavierailuita ulkomaille sekä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

“Hän on 35 vuoden ikäänsä nähden ehtinyt tehdä paljon”, Miettinen sanoo.

Hyvä opettaja kannustaa yhteistyöhön teollisuuden kanssa

Vuoden opettajana palkittu tekniikan tohtori Arto Tolonen siirtyi toukokuun alussa rakennus- ja kiinteistöalalla toimivan Lehto Group -konsernin kehitysjohtajaksi. Ennen nimitystä hän työskenteli tutkijana ja opettajana Oulun yliopiston tuotantotalouden tutkimusyksikössä.

“Asenteeni oli, että jos diplomityö ei johda opiskelijan täyteen työllistymiseen, olemme epäonnistuneet. Jos työpaikkaa ei löytynyt, mietin yhdessä opiskelijan kanssa, mistä sellainen voisi avautua”, Tolonen kertoo.

Opiskelijoiden työllistyminen tuottaa Tolosen mukaan hyötyä myös yliopistolle. Kun Oulun yliopistosta valmistuva diplomi-insinööri siirtyy töihin, hänestä tulee yliopiston asiakas. Entisiltä opiskelijoilta saadaan ideoita harjoitustöiden aiheiksi ja parhaassa tapauksessa töitä uusille opiskelijoille. Samalla yliopiston verkostot laajenevat.

“Yritysten, yliopiston ja opiskelijayhteisön välinen yhteistyö toimii Oulussa erittäin hyvin, ja Tolonen pitää verkostoa ansiokkaasti yllä”, Marjo Miettinen sanoo.

Säätiö palkitsee opettajia ja tutkijoita vuosittain

Tekniikan edistämissäätiö jakaa Hyvä opettaja ja Nuori tutkija -palkinnot vuosittain. Säätiö kerää ehdotuksia Nuoresta tutkijasta suomalaisilta yliopistoilta, joissa tehdään teknillistieteellistä tutkimusta. Ehdotuksia Hyvä opettaja -palkinnon saajaksi puolestaan kerätään ylioppilaskunnilta ja ainejärjestöiltä. Molemmat palkinnot ovat 15 000 euron arvoisia.

“Sekä Johanna Virkki että Arto Tolonen vastaavat erinomaisesti kriteerejä, ja hakemuksissa on tuotu tämä selkeästi esille”, kertoo Tekniikan edistämissäätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja Outi Krause.

Lisätietoja:

Johanna Virkki, puh. +358 40 849 0618 / johanna.virkki@tut.fi
Arto Tolonen, puh. + 358 40 5568 964 / arto.tolonen@lehto.fi

Outi Krause
Tekniikan edistämissäätiön apurahalautakunnan puheenjohtaja
puh. +358 40 585 8785
outi.krause@aalto.fi

Marjo Miettinen
Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
puh. +358 400 512 771
marjo.miettinen@ensto.com

Uusimmat artikkelit

Puretaan myytit – on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

Puretaan myytit – on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta 5.4.2019 Suomen tarina kietoutuu vahvasti maamme tekniseen ja teolliseen kehitykseen. Tästä syytä olemme tottuneet mieltämään itsemme insinöörikansaksi, todelliseksi tekniikan alan supervallaksi. Tekniikka on luonut Suomeen sekä osaamista että hyvinvointia. Tekninen huippuosaamisemme ei ole syntynyt vahingossa. Se on tulosta vuosikymmeniä jatkuneesta, pitkäjänteisestä rahoituksesta koulutukseen, tutkimukseen ja … Jatka artikkeliin Puretaan myytit – on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi 4.4.2019 Kauppatieteiden maisteri Antti Aarnio, 44, on valittu Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 13.5.2019. Säätiön nykyinen toimitusjohtaja Laura Juvonen irrottautuu säätiön johdosta ja jatkaa täysipäiväisesti Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmän jäsenenä sekä Kasvu ja osaaminen -yksikön johtajana. Aarnio tulee Tekniikan edistämissäätiön Fingrid Oyj:n ICT-päällikön paikalta. Aiemmin Aarnio on työskennellyt useiden vuosien … Jatka artikkeliin Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019

Kirjoittajalta Marianna / 22.2.2019

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019 22.2.2019 Onko yrityksessänne sellaisia uudistumisideoita, joiden toteutuksessa tuore tohtori voisi olla avuksi? Oletko tuore tohtori, joka on kiinnostunut tutkimusosaamisensa soveltamisesta yritysmaailmassa? Tutustu PoDoCo-ohjelmaan! PoDoCo-ohjelman tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. PoDoCo-ohjelma tuo yhteen tohtorit ja yritykset ja rahoittaa tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojekteja. Ohjelman puitteissa … Jatka artikkeliin PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019

Production from waste biomass for green and sustainable future

16.5.2018/Text: Karhan Özdekci

The current industrial production has issues in terms of sustainability. Production facilities use fossil resources for chemicals, fuels and energy. However, fossils are being depleted while energy demand is increasing. Moreover, fossil-based production cause environmental problems including global warming and air pollution through carbon emissions and other pollutants. Consequently, renewable sources has increasingly become important. Among renewables, biomass is the most abundant renewable source and a raw material for chemical production as well as energy. To sum up, biomass has the potential to replace fossil-based resources: as a renewable source, with no net carbon emission, less ash content and air pollution impact.

The objectives of my research are to develop a biomass conversion process as the enabler of sustainable biorefinery.

Biomass conversion and sustainable biorefinery

The target of biomass processing would be sustainable production without the need of fossils. Furthermore, biomass is already involved in various sectors (e.g., agriculture and forestry) of which the wastes/byproducts can be utilized for further production. The sustainable biorefinery should fulfil the criteria listed below:

no compromise with critical needs, such as food and animal feed
the regeneration of biomass and biodiversity
minimum environmental impacts
the ability to adapt the variations in quality and quantity of biomass feedstock
the ability to adapt the changes in market demand

Regarding the feedstock, biomass processing is classified as 1^st generation and 2^nd generation. The 1^st generation refers to using the edible biomass as the feedstock, such as corn crops and vegetable oils. However, this competes with the food sector. Consequently, the 2^nd generation processing has potential for sustainable biorefinery, i.e. processing the non-edible biomass sources and waste/by-product streams. However, this requires advanced conversion processes, and the current biomass conversion processes have high operation costs and operational concerns.

Even though biomass processing is not economically feasible now, there are potential improvements on this aspect. Various wastes and by-products can be processed together. Therefore, collecting wastes from various biomass sites would enable larger capacity conversion processes and provide additional revenue to all the biomass sites. This concept can potentially make the biorefinery sector competitive with petroleum refinery. Therefore, the current investigations include the whole supply chain: transporting waste/byproduct biomass from field to conversion plants, the chemical conversion of biomass and finally transport of the products to the demand sites. The figure below shows the sectoral integration formulated in this research as the supply chain structure, with the concept of converting wastes from various sectors together in the regional conversion plants.

The biomass conversion processes are still the heart of a supply chain network. Considering the criteria of sustainable biorefinery, the conversion process should have the features of being:

multi-feed-multi-product process
flexibility in terms of the products and the amounts
processing wide spectrum of feedstock from various sectors
techno-economically suitable regarding biomass properties

My research scope and outcomes

The purpose of my research is to develop a biomass conversion process with the above-mentioned features. The process is selected in accordance with the feedstock and target products together.

The figure below shows the process development approach and the scope. The aim is to develop the blue box in the right-side: a novel hydrothermal conversion process. The process is considered as the regional conversion process of the sectoral integration structure. My research focuses on lignocellulosic biomass (e.g., wood, straw, black liquor); nevertheless, the findings can partly be applied to other feedstock types as well. The products in the scope include lignin, syngas and bio-oil. Lignin has various applications in high technology materials and chemical industry as shown in the figure below, thus potentially replacing fossil-based sources in those applications. Syngas can be used to produce fuels, chemicals or energy. Bio-oil is used as a liquid biofuel after upgrading.

During my research, I have been collaborating with colleagues in Aalto University and Åbo Akademi. I also participated scientific conferences that provided remarkable overview to the field and networking. I aim to continue further developments in the biomass field.

Karhan Özdenkçi is the doctoral candidate in Plant Design Research Group in Aalto University. He has B. Sc. degree in Chemical Engineering from Izmir Institute of Technology (Turkey) and M. Sc. degree in Process Systems Engineering from Aalto University. His current research subject is hydrothermal conversion of biomass into valuable chemical and energy. He is also a referee for scientific journals: Energy Conversion and Management, Cellulose Chemistry and Technology, Environmental Technology, and Applied Energies.

Uusimmat artikkelit

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Kirjoittajalta Marianna / 6.2.2019

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan 6.2.2019/Text: Maria Väätäjä Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu … Jatka artikkeliin Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Selluloosa venyy moneksi

Kirjoittajalta Marianna / 24.1.2019

Selluloosa venyy moneksi 16.5.2018/Text: Ville Hynninen Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa. Pystymetsästä presidentinlinnaan Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden … Jatka artikkeliin Selluloosa venyy moneksi

Waste is the future!

Kirjoittajalta Marianna / 14.1.2019

Waste is the future! 14.1.2019 About me I am a doctoral student at Aalto University’s Water and Environmental Engineering department, working in collaboration with The Finnish Environment Institute (SYKE). Last year I received an expenditure grant from the Gasum Gas fund for the first year of research into cultivation of fungal species in biogas wastewater. … Jatka artikkeliin Waste is the future!

PoDoCo Program Grant Application Round Opens 1.3-15.4.2018

28.2.2018

Are you a company with cutting-edge renewal ideas and looking for the help of a talented postdoc to investigate your ideas? Are you a young postdoc interested in putting your research knowledge and expertise into practice? PoDoCo program may be just right for you!

PoDoCo is a matchmaking program supporting long term competitiveness and strategic renewal of companies and employment of young doctors in the private sector. The duration of PoDoCo period is 1-2 years and it consist of two phases: research period and targeted research period. PoDoCo program is funded by PoDoCo foundation pool and companies participating in the program. All companies operating in Finland and all young doctors who have recently completed or will soon complete their doctorate degree are welcome to join the PoDoCo program.

PoDoCo foundation pool offers research grants of 6-12 months for the research period. Grants awarded by PoDoCo foundation pool are intended for academic research investigating new innovative ideas to boost the strategic renewal of Finnish industry. A one-year research grant is EUR 28 000.

PoDoCo program opens application round for grants from 1st March 2018 to 15th April 2018. Results of the application round will be published at latest on June 2018.

PoDoCo program has two application rounds each year and awards some 17 postdoctoral grants in each round. Nine foundations will allocate altogether almost 1 000 000 euros to the program during year 2018. The program’s foundations are Finnish Cultural Foundation, Jenny and Antti Wihuri Foundation, Maa- ja Vesitekniikantuki ry, Svenska Kulturfonden, Finnish Foundation for Technology Promotion, Maj and Tor Nessling Foundation, The Foundation for Economic Education, KAUTE Foundation and Technology Industries of Finland Centennial Foundation. PoDoCo program is operated by DIMECC Ltd.

Further information about the program and the application round is available on PoDoCo website at www.podoco.fi, and from Program Manager Essi Huttu, essi.huttu(at)dimecc.com, tel. + 358 40 840 9259.

Uusimmat artikkelit

Puretaan myytit – on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019

Kirjoittajalta Marianna / 22.2.2019

Tekniikan edistämissäätiön apurahat 2018

2.1.2018

Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen.

Apurahojen haku alkaa 10.1.2018 ja päättyy 7.2.2018.

Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia opiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc-tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla pitää olla suomalaisessa yliopistossa professori, joka kutsuu hänet.

Säätiö jakaa apurahoja ensisijassa jatko-opintoihin. Perusopiskelija-apurahoja on jaettavissa vain Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulussa kemian tekniikkaa sekä Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksella opiskeleville. Myös Gasumin kaasurahastosta voidaan myöntää apurahoja perusopintoihin liittyvien lopputöiden tekemiseen yliopistoissa.

Hakemus tehdään sähköisenä TES-verkkopalvelussa ja lähetetään liitteineen TES-verkkopalvelun kautta. Hakuohjeet ja linkki TES-verkkopalveluun ovat säätiön kotisivuilla osoitteessa:

tekniikanedistamissaatio.fi/fi/apurahat/

TES-verkkopalvelu

Apurahahakemus on lähetettävä viimeistään 7.2.2018 klo 24.00.

Tarkempia tietoja apurahoista antaa projektipäällikkö Marianna Jokila,
marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi tai puh. 040 592 6478.

Säätiö ottaa huomioon myöntämissään apurahoissa apurahansaajien eläke ja sosiaaliturvaa koskevat säännökset.

Uusimmat artikkelit

Puretaan myytit – on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019

Kirjoittajalta Marianna / 22.2.2019

The Results of the PoDoCo autumn 2017 Application Round

9.12.2017

On 9^th December 2017 PoDoCo program’s foundations awarded 399 000 euros in grants to 15 post docs for academic research with high industry relevance.

Grant recipients

Name	Collaboration company	Field of science	Grant €	Foundation
Akram Saad Ullah	CubiCasa	Natural sciences - Computer and information sciences	14 000	Foundation for Economic Education
Bhattacharjee Arnab	Herantis Pharma Oyj	Medical and Health sciences - Clinical medicine	28 000	Jenny and Antti Wihuri Foundation
Bruzzo Escalante John	Flowrox Oy	Engineering and technology - Mechanical engineering	28 000	Jenny and Antti Wihuri Foundation
Ghasemi Mehdi	Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry	Humanities - Languages and Literature	28 000	Finnish Cultural Foundation
Ketonen-Oksi Sanna	Talent Vectia Oy	Humanities - Other humanities	28 000	Finnish Cultural Foundation
Klemetti Rudolf	Myontec Oy	Medical and Health sciences - Health sciences	28 000	Foundation for Economic Education
Kurkela Jari	Firstbeat Technologies Oy	Medical and Health sciences - Health sciences	28 000	Finnish Cultural Foundation
Mardoukhi Ahmad	Robit Plc	Engineering and technology - Materials engineering	28 000	Jenny and Antti Wihuri Foundation
Najafi Jabdaraghi Robab	Summa Semiconductor Oy	Engineering and technology - Nano-technology	28 000	Tekniikan edistämissäätiö
Nguyen Trung Hieu	Elisa Oyj	Natural sciences - Computer and information sciences	28 000	Tekniikan edistämissäätiö
Pal Sudip Kumar	Granlund Oy	Engineering and technology - Mechanical engineering	28 000	Jenny and Antti Wihuri Foundation
Rimpiläinen Tommi	RoadCloud	Engineering and technology - Electrical engineering, Electronic engineering, Information engineering	28 000	Finnish Cultural Foundation
Stranius Kati	Oplatek Group Oyj	Engineering and technology - Materials engineering	28 000	Kaute foundation
Turunen Sanna	3DTech Oy	Engineering and technology - Other engineering and technologies	28 000	Finnish Cultural Foundation
Vrzakova Hana	Stereoscape	Natural sciences - Computer and information sciences	21 000	Tekniikan edistämissäätiö

Uusimmat artikkelit

Puretaan myytit – on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

Kirjoittajalta Marianna / 5.4.2019

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019

Kirjoittajalta Marianna / 22.2.2019

PoDoCo-ohjelma edistää tohtoreiden työllistymistä yksityiselle sektorille ja tukee yritysten uusiutumista

9.12.2017

Tohtoreita ja yrityksiä yhdistävä Post Docs in Companies -ohjelma on siivittänyt jo 64 tohtoria elinkeinoelämän palvelukseen. Ohjelman myötä ensimmäiset tohtorit ovat työllistyneet yrityksiin pysyvästi. Samalla pienet ja suuret suomalaisyritykset ovat saaneet tuoretta tutkimusosaamista innovaatioitaan vauhdittamaan. Syksyn apurahahakukierroksella rahoitettiin 15 uutta tohtorien ja yritysten yhteistyöprojektia.

Uusia ratkaisuja rakennusdatan hallintaan ja kudosten 3D-tulostamiseen

PoDoCo-ohjelman syksyn 2017 hakukierrokselle osallistui lähes 500 nuorta tai pian valmistuvaa tohtoria ja 40 yritystä. Tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojekteja syntyi yhteensä 28 kappaletta, joista rahoitettiin 15. Syksyn apurahahakukierroksella rahoitetuissa PoDoCo-projekteissa tohtorit tutkivat muun muassa optisten komponenttien uusia ohutkalvopinnoitteita, 3D-biotulostuksen mahdollisuuksia kudosten valmistukseen ja rakennusteollisuuden datan käyttöä uusien elinkaaripalveluiden tarjoamiseksi.

Kati Stranius tutkii yhdessä Leppävirtalaisen Oplatekin kanssa optisten komponenttien ohutkalvopinnoitteita tavoitteena avata yritykselle uusia asiakassegmenttejä lasersovellusten alueelta. ”Yhteistyö Oplatekin kanssa tarjoaa minulle mahdollisuuden palata takaisin Suomeen ja työllistyä kotiseudulleni Pohjois-Savoon, jossa voisin hyödyntää tohtorintutkinnon ja ulkomailla vietetyn tutkimusjakson kautta hankkimaani osaamistani alueen elinkeinoelämän hyväksi”, tohtori Kati Stranius kuvaa projektin merkitystä itselleen. ”Vahvan osaamisen lisäksi sujuvan yhteistyön Oplatekin kanssa takaa myös vahva osaamiseni Savon murteesta”, Stranius lisää nauraen.

PoDoCo-ohjelma tarjoaa myös nuorille yrityksille oivia mahdollisuuksia hyödyntää uusinta akateemista tutkimusta. Esimerkiksi 3D-tulostusteknologioihin erikoistunut 3DTech Oy tutkii yhdessä Sanna Turusen kanssa 3D-biotulostuksen mahdollisuuksia kudosten valmistamiseen. ”Lääketieteen alalla on jatkuva pula elinluovuttajista, minkä vuoksi biotulostamisesta etsitäänkin ratkaisua tähän ongelmaan”, taustoittaa 3DTech Oy:n perustaja ja omistaja Tomi Kalpio projektia. ”Vaikka biotulostus on edennyt suurin harppauksin, tarvitaan vielä ratkaisuja muun muassa prosessin tarkkuuden, solujen elinkelpoisuuden sekä erilaisia materiaaliyhdistelmiä sisältävien rakenteiden tulostamisen parantamiseksi ennen kuin kokonaisen elimen tulostaminen mahdollistuu. Tämän projektin kautta on tarkoitus taklata näitä haasteita”, Sanna Turunen täydentää projektin tavoitteita.

Eräs tohtorin palkkaavista yrityksistä on Granlund Oy, joka kehittää yhdessä Pal Sudip Kumarin kanssa rakennusdatan käyttöä rakennuksen elinkaaren aikana rakennuksen energiatarpeiden ja rakennuksen käyttökustannusten pienentämiseksi. ”Kehitettävän BDaaS (building data as a service) -konseptin avulla pystytään käsittelemään valtavia määriä heterogeenistä rakennusdataa sekä tuottamaan niiden pohjalta järjestelmällisiä ja yksilöityjä dataratkaisuja. Näin voidaan edistää parempien käyttö- ja kunnossapitomenetelmien kehitystä sekä parantaa rakennusten energia- ja kustannustehokkuutta ja loppukäyttäjien hyvinvointia”, kertoo innovaatio ja kehitysjohtaja Tuomas Laine Granlundilta.

Ensimmäiset PoDoCo-tohtorit työllistyneet yrityksiin

Ensimmäiset tohtorien ja yritysten yhteiset PoDoCo-projektit käynnistyivät syksyllä 2015 ja ovat päättyneet kuluvan vuoden aikana. Ohjelman kautta useat tohtorit ovat työllistyneet pysyvästi yritysten palvelukseen.

Sekä tohtoreiden että yritysten kokemukset yhteistyöprojekteista ovat hyvät. Eräs esimerkki on KONEen ja Juho Kokkalan yhteistyöprojekti. ”KONEella on erinomaisia kokemuksia PoDoCo-ohjelmasta. Panostamme paljon asiakaskokemukseen, joten haluamme ymmärtää yhä paremmin, miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan. Juho Kokkalan projekti hissien henkilöliikenteen ennustamiseksi ja siten matkustajien palveluaikojen minimoiseksi sopi tähän erinomaisesti. PoDoCo-projektin päätteeksi saatoimmekin palkata tekniikan tohtorin jatkamaan tutkimustyötään people flow -suunnittelutiimissämme”, kertoo Samu Salmelin, KONEen Services and Solutions R&D -yksikön johtaja. ”PoDoCo-projekti vaikutti käänteentekevästi urani suuntaan”, täydentää matemaattisen mallintamisen parissa KONEella jatkava Juho.

Seuraava apurahahakukierros keväällä 2018

PoDoCo-ohjelman seuraava apurahahakukierros järjestetään 1.3–15.4.2018. Ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti mikä tahansa yritys ja kuka tahansa väitöskirjan vastikään tehnyt tai lähiaikana väittelevä henkilö.

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa. Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain.

PoDoCo-ohjelman syksyn 2017 apurahat myönnettiin seuraaville henkilöille:

Nimi	Yhteistyöyritys	Ala	Apuraha (€)	Säätiö
Akram Saad Ullah	CubiCasa	Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet	14 000	Liikesivistysrahasto
Bhattacharjee Arnab	Herantis Pharma Oyj	Kliininen lääketiede	28 000	Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Bruzzo Escalante John	Flowrox Oy	Koneenrakennus	28 000	Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Ghasemi Mehdi	Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry	Kieli- ja kirjallisuustieteet	28 000	Suomen Kulttuurirahasto
Ketonen-Oksi Sanna	Talent Vectia Oy	Tulevaisuudentutkimus	28 000	Suomen Kulttuurirahasto
Klemetti Rudolf	Myontec Oy	Terveystieteet	28 000	Liikesivistysrahasto
Kurkela Jari	Firstbeat Technologies Oy	Terveystieteet	28 000	Suomen Kulttuurirahasto
Mardoukhi Ahmad	Robit Plc	Materiaalitekniikka	28 000	Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Najafi Jabdaraghi Robab	Summa Semiconductor Oy	Nanoteknologia	28 000	Tekniikan edistämissäätiö
Nguyen Trung Hieu	Elisa Oyj	Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet	28 000	Tekniikan edistämissäätiö
Pal Sudip Kumar	Granlund Oy	Koneenrakennus	28 000	Jenny ja Antti Wihurin rahasto
Rimpiläinen Tommi	RoadCloud	Elektroniikan tutkimusala	28 000	Suomen Kulttuurirahasto
Stranius Kati	Oplatek Group Oyj	Materiaalitekniikka	28 000	KAUTE säätiö
Turunen Sanna	3DTech Oy	Materiaalitekniikka	28 000	Suomen Kulttuurirahasto
Vrzakova Hana	Stereoscape	Tietojenkäsittely ja informaatiotieteet	21 000	Tekniikan edistämissäätiö

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman päällikkö, Essi Huttu, DIMECC Oy, essi.huttu(at)dimecc.com, puh. 040 840 9259

PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo(at)aalto.fi