What can we learn about collaboration from the success of the Finnish gaming ecosystem?

7.4.2021/Text: Ghita Wallin

Ghita Wallin

The Finnish gaming industry is a global superpower. Its collaboration, growth mindset and pay it forward culture have also laid the foundation for the student-driven startup ecosystem in Finland including Slush. Almost three decades of success makes the Finnish gaming industry a stellar example of an ecosystem based on collaboration and trust.

Business ecosystems can emerge from reciprocal social relationships

My interviews of CEOs and other influential individuals in the Finnish gaming sector have offered the foundation for a new typology of business ecosystems. I have shown that one can differentiate between ecosystems that emerge based on a transactional logic, e.g. to establish a platform or co-innovate, and ecosystems that revolve around a strong community providing trustful relationships to offer social and business support for the members. The Finnish gaming industry is an example of a community-driven ecosystem that I call an organic ecosystem.

Community-driven ecosystems can be purposefully created and nurtured

The Finnish ecosystem trusts that success breeds success. Instead of competing against each other head to head, collaboration has been seen as a way to mitigate the risks relating to the volatility of the industry since its inception. Even though the camaraderie and technical superiority of the early demoscene enthusiasts probably may not be easily recreated in another context, these learnings can also be adopted by companies invovled in other ecosystems.

The people interviewed truly enjoy their work and the challenges it brings. Many have spent their entire career in the industry, and most did not even consider leaving it. The deep enjoyment in what they do, the diversity in the success, and the uncertain nature of the business also contribute to the flourishing of the industry.

Collaboration as an enabler

The demoscene created a habit of openly sharing challenges and learnings. Even today, collaboration mostly takes place informally between individuals opposed to formalized organizational settings. On top of that several associations, like Neogames and IGDA, support and nurture the knowledge dissemination within the ecosystem.

In the Finnish gaming industry informality and seeing money as an enabler, opposed to an outcome, are key success factors. Still, external funding, including financial support from Business Finland and Nokia, was important to legitimize the industry.

The collaborative spirit has resulted in both individuals and firms being able to build and leverage dynamic capabilities on the ecosystem level. This enables gaming companies to better adapt to changes and leverage new opportunities. A diversity in firms and games being developed allows the Finnish gaming ecosystem to try out different things and quickly learn together what works and what does not. The upside of this type of behavior seems to balance out the possible downside related to someone exploiting the information openly communicated in the network.

My hope is to further explore the intricacies behind the Finnish gaming miracle in order to possibly transfer some of its best practices to other fields. I want to thank TES for supporting me in doing so!

 

Ghita Wallin is a PhD Candidate in Aalto University School of Science and Technology. In the picture you can see her working with her supervisors Professors Annaleena Heikkilä and Esa Saarinen.

Uusimmat artikkelit

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Performance Measurement and Management in the digital era

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Vetytalous voi mullistaa energiamarkkinat

31.1.2021/Text: Olli Sorsa

Olli Sorsa

Sähköautot ovat alkaneet viime aikoina löytää markkinasijaa polttomoottoriautojen joukossa. Toistaiseksi lähes kaikissa myydyissä sähköautoissa energia tuotetaan akun avulla. Vaihtoehtona akulle voidaan pitää vetypolttokennoa, joka tarkoittaisi, että akun latauksen sijaa autoon tankattaisiin vetyä. Vetypolttokennoautojen teknisenä haasteena on vetyinfran puuttuminen. Kalifornia on vetypolttokennoautojen edelläkävijä yli 50 vetyasemallaan.

Teollisuus sähköistyy

Hiilineutraalisuus tavoitteena tarkoittaa sitä, että myös teollisuus sähköistyy eikä voi tuottaa tarvitsemaansa energiaa fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvien energialähteiden käyttö tarkoitta myös sitä, että energia tulee pystyä jatkossa varastoimaan tehokkaasti. Vetyä voidaan tuottaa sähköenergialla, varastoida ja tarvittaessa muuttaa takaisin sähköenergiaksi. Näin ollen akku- ja vetyteknologiat kilpailevat myös teollisen mittakaavan energianvarastoinnissa. Vedyn ehdoton etu on sen monipuoliset käyttömahdollisuudet: vety voidaan muuntaa takaisin sähköenergiaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös kemian teollisuudessa tai se voidaan siirtää helposti toiseen käyttökohteeseen (vetyauto).

Vetyteollisuuden haasteet

Teoriassa vedyn tuotanto elektrolyyttisesti ja käyttö polttokennossa on tehokasta ja yksinkertaista. Haasteina ovat kuitenkin riittävän kestävien ja edullisten materiaalien löytäminen laitteeseen. Oma tutkimukseni käsittelee polymeerielektrolyytti(PEM)kennoja, joissa metallikomponentit haperoituvat, membraani hajoaa ja katalyytit menettävät aktiivisuuttaan johtuen vaihtelevista olosuhteista, suuresta jännitteestä ja hapen ja vedyn vaikutuksesta. Tutkimuksessani keskityin katalyytteihin ja väitöskirjani kokoaa yhteen menetelmiä, joilla katalyyttejä voi tutkia PEM polttokennossa ja PEM elektrolyyserissä. Tämän lisäksi väitöskirjan julkaisuissa tutkin tällä hetkellä parhaiden kaupallisten katalyyttien pitkän ajan kestävyyttä näissä laitteissa ja vertaan niitä omassa tutkimusryhmässä kehitettyihin vaihtoehtoihin. Tällä hetkellä käytössä olevat katalyytit perustuvat platinaryhmämetalleihin, joiden korvaaminen olisi tärkeää teknologian yleistymisen kannalta, koska platinaryhmämetallien tuotantomääriä on haastava nostaa.

Tutkimuksen tulevaisuus

On ollut upeaa työskennellä tiedeyhteisön kanssa yhteisen tavoitteen äärellä. Vaikka keskityin tutkimuksessani vain yhteen laitetyyppiin, niin tiedän, että kaikkea energianvarastointiin liittyvää tutkimusta tarvitaan tällä hetkellä erittäin kipeästi, sillä tavoitteiden mukainen yhteiskunnan sähköistyminen vaatii laajan määrän erilaisia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. On ollut hienoa huomata, että väitöskirjani aikana vetyteknologia on kehittynyt siten, että demonstraatiohankkeita on toteutettu ja teollisuudessa ollaan tällä hetkellä siirtymässä elektrolyyttiseen vedyntuotantoon.

 

Olli Sorsa sai Tekniikan edistämissäätiön 5000 euron kannustusapurahan keväällä 2020. Hän on tohtorikoulutettava Aalto yliopistossa Kemian tekniikan tohtoriohjelmassa. 

Uusimmat artikkelit

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Performance Measurement and Management in the digital era

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Adding nanodiamonds to rubber can make energy harvesting more attractive

28.1.2020/Text: Alexandra Shakun

Kuva: Irina Mironova

The energy need is constantly growing, and so does the concern about the climate changes. In recent decades, much research has been focused on the development of the alternative energy technologies and their promotion. One of the solutions allowing to obtain a sustainable fossil-free electricity is energy harvesting from ambient sources. Did you know that rubbers can be used for harvesting energy from the renewable sources, such as waves, pressure, human motion? Such harvesters are light-weight, compact, not prone to corrosion and are expected to require less maintenance at service compared to the steel-based converters. These rubber-based harvesters are known as dielectric elastomer generators, DEGs in short, and they are believed to have high potential in the production of the renewable energy. For instance, energy harvesting from ocean waves can be available throughout a year without disruptions in many places around the globe. However, being a comparably new technology, electricity produced by DEGs is more expensive than, for example, solar energy.

How the energy cost of the DEG harvester can be lowered

One of the reasons for the high energy cost is a low efficiency of the existing DEGs, meaning that most of the available energy is lost during the transformation of mechanical energy into electricity. The reduction of the losses, which are always present in any energy harvesting process, should increase the efficiency of such harvesters and, therefore, make DEGs economically feasible. Surprisingly, very little attention has been paid by the researchers to the rubber and its losses in DEGs. This study aimed to close the knowledge gap and study how different rubber types (natural rubber, silicone, acrylic) and compositions (e.g. addition of nanodiamonds) dissipate mechanical and electric energy and find some simple and affordable methods of lowering material losses. That’s why understanding how a rubber type, the presence of natural impurities, compounding ingredients and fillers contribute to the losses is so crucial. Furthermore, an interesting twist of the research is that rubber composites with low losses are not only expected to increase the attractiveness of the wave energy generators and the renewable energy in general, but also can be applied in other industrial areas. For example, they may enhance the performance of variable capacitors, which are used as stretchable sensors applied in sports garments, biomedical field and robotics. Moreover, tire industry can benefit from the reduced dynamic mechanical losses in rubbers, which can lead to less fuel consumption.

The addition of small amounts of nanodiamonds is viewed as an opportunity of achieving the low-loss rubber

Indeed, dielectric and mechanical losses can be reduced when nanodiamonds are added to silicones. This effect may be related to ability of nanodiamonds to interact with polymer chains. When nanodiamonds are chemically modified, their interaction with the rubber matrix can be adjusted, which results in the change of the losses. That’s why chemical modification of a nanodiamond filler was one important aspect of the study. Among others, an efficient and simple modification reaction was introduced for the nanodiamonds allowing to attach a variety of desirable chemical groups to its surface. As a result, the addition of chemically modified nanodiamonds to the studied rubbers showed a clear reduction of mechanical losses, especially in the silicones. More information is available in the open-access article “Influence of Surface Modified Nanodiamonds on Dielectric and Mechanical Properties of Silicone Composites” in Polymers.

Alexandra Shakun received a half year grant from The Finnish Foundation for Technology Promotion in 2019. She received her PhD from the University of Tampere in 2020.

Uusimmat artikkelit

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Performance Measurement and Management in the digital era

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Tulevaisuudessa uusi virtsaputki voi löytyä kaupan hyllyltä

25.1.2021
Text: Inari Lyyra

Inari Lyyra

Tampereen Yliopiston biomateriaalien ja kudosteknologian prosessointilaboratoriosta kuuluu suhinaa. Siellä sekoitetaan erilaisia biohajoavia polymeerejä ja bioaktiivista lasia yhdistelmämateriaaliksi, josta saattaa tulla tulevaisuudessa virtsaputken varaosia.

Biohajoavat polymeerit, esimerkiksi polylaktidi, ovat periaatteessa hyvin puhdasta muovia ilman lisäaineita. Kehoon implantoituna polylaktidi hajoaa lopulta hiilidioksidiksi ja vedeksi. Bioaktiivinen lasi puolestaan näyttää ihan tavalliselta ikkunalasilta, mutta kehossa se liukenee pikkuhiljaa ioneiksi. Sen yksi ehdottomasti parhaita puolia on se, että rakenteeseen voidaan lisätä lähes mitä tahansa ioneja. Lasi voidaan räätälöidä vaikkapa vapauttamaan liuetessaan sellaisia ioneja, jotka edesauttavat ympäröivän kudoksen parantumista tai kantasolujen erilaistumista tiettyyn suuntaan.

Virtsaputken varaosa hajoaa kehossa

Tutkimukseni tarkoituksena on kehittää virtsaputken varaosa, joka koostuu yhdistelmämateriaalista valmistetusta tukirakenteesta sekä potilaan omista soluista. Potilaalta voidaan eristää soluja ja kasvattaa niistä sisä- ja ulkokerros implanttiin laboratoriossa ennen leikkausta. Implantin sisäpinnalle istutettujen epiteelisolujen ansiosta varaosa on tiivis eikä päästä virtsaa ympäröiviin kudoksiin ja ulkopuolelle kasvatettu sileälihaskerros ehkäisee siirteen kaventumista ja kiinnittää implantin ympäröivään kudokseen. Putkimaisen tukirakenteen on tarkoitus hajota kehossa samaan tahtiin kuin kudokset uusiutuvat ja jäljelle jää vain potilaan omaa kudosta eikä implantin poistoleikkausta tarvita. Tämän takia biohajoavat implantit sopivat erityisesti lapsille.

Varaosasta apu virtsaputken vaurioissa

Virtsaputken varaosaa saattavat tarvita potilaat, joilta puuttuu merkittävä pätkä virtsaputkesta onnettomuuden tai virtsaputken vaillinaisen kehityksen vuoksi tai potilaat, joilla virtsaputki on vaurioitunut esimerkiksi sädehoidon seurauksena. Pienemmät vauriot pystytään korjaamaan leikkauksessa käyttäen potilaan omia genitaalialueen kudoksia, esimerkiksi venyttämällä virtsaputken päitä vaurioituneen osan tilalle. Isompien vaurioiden kohdalla tarvitaan korvaavaa kudosta. Tähän on käytetty esimerkiksi suun limakalvosiirrettä, mutta komplikaatiot ovat hyvin yleisiä, minkä vuoksi uusille materiaaleille on kova tarve.

Tutkijalle on nautinnollisinta olla mukana joka vaiheessa implantin kehitystä

Työni parhaita puolia on monipuolisuus, olen saanut tehdä näytteeni raaka-aineesta asti itse ja testata niitä. Hajoamiskokeissa selvitetään materiaalien hajoamiskäyttäytymistä ja simuloidaan niiden hajoamista kehossa. Lisäksi olen saanut tutkia solujen käyttäytymistä materiaalieni kanssa; minkä materiaalin päällä solut lisääntyvät eniten, pysyvätkö ne sellaisina kun niiden kuuluisi olla, ja niin edelleen.

Biomateriaalien kanssa työskennellessä parasta on se, että pystyy auttamaan ihmisiä ja olemaan samalla mukana tieteen aallonharjalla. Tällä hetkellä saan toteuttaa kutsumustani päivätyössäni biohajoavia implantteja valmistavassa yrityksessä sekä tekemällä tutkimusta vapaa-ajalla. Parasta on, että nautin siitä! Apurahakaudella keskityin tulosten analysointiin sekä julkaisujen kirjoittamiseen. Suurin edistysaskeleeni oli, että pääsin lähemmäs yhden väitöskirjaprojektini suurimman ongelman ratkaisua.

Inari Lyyra sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2019. Hän tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa ja työskentelee teollisuudessa.

Uusimmat artikkelit

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia

Performance Measurement and Management in the digital era

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Apurahat 2021

3.12.2020

thisisengineering-raeng-nZbtducZUFU-unsplash

Säätiö myöntää apurahoja tekniikan alan tutkimukseen erityisesti tohtoriopiskelijoille. Apurahojen jaossa huomiota kiinnitetään tutkimuksen laadun lisäksi sen uutuusarvoon sekä uusia innovaatioita ja elinkeinoelämän uudistumista tukevaan vaikutukseen.

 

Apurahojen haku alkaa 11.1.2021 ja päättyy 10.2.2021.

 

Säätiö haluaa kannustaa suomalaisia tohtoriopiskelijoita kansainvälistymään ja ulkomailla opiskeluun. Säätiö myöntää apurahoja myös ulkomaisille, ei Suomessa väitelleille post doc -tutkijoille, jotka tulevat työskentelemään suomalaisessa yliopistossa. Post-doc-tutkijalla pitää olla suomalaisessa yliopistossa professori, joka kutsuu hänet.

Säätiö jakaa apurahoja ensisijassa jatko-opintoihin. Perusopiskelija-apurahoja on jaettavissa vain Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulussa kemian tekniikkaa sekä Åbo Akademin kemiantekniikan laitoksella opiskeleville. Myös Gasumin kaasurahastosta voidaan myöntää apurahoja perusopintoihin liittyvien lopputöiden tekemiseen yliopistoissa, vaikka rahaston pääpaino onkin jatko-opintojen tukemisessa.

Tarkemmat tiedot apurahoista löytyvät säätiön kotisivuilta. Hakemus tehdään sähköisenä TES-verkkopalvelussa ja lähetetään liitteineen TES-verkkopalvelun kautta. Hakuohjeet ja linkki TES-verkkopalveluun ovat säätiön kotisivuilla osoitteessa:

www.tekniikanedistamissaatio.fi/apurahat

Apurahahakemus on lähetettävä viimeistään 10.2.2021 klo 23.59.

Tarkempia tietoja apurahoista antaa projektipäällikkö Marianna Jokila,
marianna.jokila@teknologiateollisuus.fi tai puh. 040 592 6478.

Säätiö ottaa huomioon myöntämissään apurahoissa apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvaa koskevat säännökset.

Uusimmat artikkelit


Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

24.5.2021

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan Joonas Govenius, 34, tutkii, miten mahdollisimman tehokkaita kvanttitietokoneita olisi mahdollista rakentaa. Tutkimuskohteena ovat suprajohteet, eli vastuksettomat metallit, joista on lupaavia tuloksia kvanttitietokoneen materiaalina. Goveniuksen kiinnostus kvanttifysiikkaa kohtaan syntyi kandidaatin opinnoista Yhdysvalloissa Princetonin yliopistossa. Siellä juuri professorina aloittanut Andrew Houck sai Goveniuksen … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan


Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

24.5.2021

Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Teemat näkyvät myös apurahansaajien tutkimusaiheissa. Yksi kahdeksastakymmenestä apurahan saajasta on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Kemppi. Kemppi tutkii, miten rustovaurioita voi korjata biomateriaaleilla kudosteknologian … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat


Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

17.2.2021

Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta Suuri osa maailman ja myös Suomen sähköntuotannosta toteutetaan polttoprosessien kautta. Sähköntuotanto polttoprosessien kautta on teoriassa yksinkertaista: Polttoaine palaa, jolloin vapautuu lämpöä. Lämmön avulla höyrystetään vettä ja höyry kuumennetaan usean sadan asteen lämpötilaan ja useiden kymmenien atmosfäärien paineeseen. Höyry johdetaan turbiinin, jossa höyryn annetaan laajentua. Höyry tekee työtä, joka saa turbiinin … Jatka artikkeliin Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta

Anturitutkimusta ja byrokratiaa Kaliforniassa

1.12.2020/Text: Elsi Mynttinen

b1985e9bea5de8120cce994ccc282a84

”Tämä minun täytyy päästä näkemään omin silmin” ajattelin, kun noin vuosi sitten luin vasta julkaistun artikkelin koe-eläimissä tehdystä reaaliaikaisesta lääkeainemittauksesta. Alkoi apurahojen, lupien, viisumien, kaavakkeiden ja allekirjoitusten hakumylläkkä, jonka seurauksena löysin itseni lokakuun alussa pyörimässä ympäri Kalifornian yliopiston Santa Barbaran kampusta, puoliunessa aikaerorasituksesta. Oli aika aloittaa kahden kuukauden tutkijavaihto ryhmässä, jonka työtä lukemani artikkeli oli ollut.

Byrokratiaa jalkapatikassa

Aloitin tutkijavierailuni Kalifornian yliopistossa totuttelemalla byrokratian erikoisiin kiemuroihin. Tämä tarkoitti lähinnä hyötyliikunnan määrän äkillistä kasvua, kun jokainen paperi ja allekirjoitus piti viedä ja hakea manuaalisesti eri puolilta Santa Barbaran kampusta. Ja niin kuin kaikki muukin Yhdysvalloissa, myös kampukset ovat suuria. Aloitin myös hyvissä ajoin hakuprosessin, jotta saisin luvan tutustua ryhmän käytössä olleisiin koe-eläintiloihin. Lopulta selvisin kaikista alkujärjestelyistä yllättävänkin sujuvasti, ja jo noin viikon päästä saapumisestani pääsin upouusi kulkukortti taskussa aloittelemaan mittauksia laboratoriossa.

Hiilen ja DNA:n yhdistämisen haasteet

Vierailemassani tutkimusryhmässä kehitetään kehon sisään asetettavia antureita, joilla on tarkoitus pystyä reaaliaikaisesti mittaamaan lääkeaineiden määrää veressä. Tämä on yksilöidyn lääkehoidon aikakaudella erittäin ajankohtainen tutkimusala. Anturien toiminta perustuu lyhyisiin DNA-rakenteisiin, aptameereihin, jotka kiinnitetään johtavana alustana toimivan kultalangan päälle. Tarkoitukseni oli vierailuni aikana selvittää, olisiko näiden aptameerien käyttöä mahdollista yhdistää oman tutkimukseni keskiössä oleviin hiilinanomateriaaleihin.

Vierailuni alussa selvitin, saisiko aptameerit kiinnitettyä hiilen pintaan ja miten vahva mahdollisesti syntynyt sidos olisi. Tein ensimmäiset kokeilut ryhmässämme yleisimmin käytössä olevalla materiaalilla, tetrahedraalisella amorfisella hiilellä (ta-C) ja osoitin, että aptameeri on mahdollista kiinnittää pintaan ja siitä saadaan jopa haluttu signaalivaste – enemmän kuin olin uskaltanut alun perin toivoakaan. Sidos ei kuitenkaan ollut riittävän stabiili jatkuvien mittausten onnistumiseen ja lisäksi saatu vaste ei ollut riittävän suuri tarkoitusta varten. Näytti siltä, että hiili-DNA –yhdistelmä toimi jotenkuten, mutta ei ensinkään riittävän hyvin.

Yllättävä tulos – se toimii sittenkin

Ensimmäisen materiaalin petettyä päätin tehdä uusia testimittauksia muilla hiilipohjaisilla materiaaleilla signaalin suuruutta ja vakautta parantaakseni. Useampien materiaalien joukosta parhaan vasteen antoi hiilinanoputkiverkot (CNT). Näillä verkoilla signaali kasvoi moninkertaiseksi ta-C:en verrattuna, ja lisäksi signaalin vakaus parani huomattavasti. Alustavien tulosten perusteella onnistuin siis sittenkin rakentamaan oikeanlaisen yhdistelmämateriaalin. Tällä anturilla virtavasteen nähtiin myös muuttuvan odotetusti, kun systeemiin lisättiin aptameeriin sitoutuvaa kohdemolekyyliä, antibiootti tobramysiiniä. Näiden tulosten perusteella voidaan siis sanoa, että hiilinanomateriaaleja voitaisiin potentiaalisesti käyttää aptameeripohjaisissa antureissa, joilla voidaan saavuttaa reaaliaikainen lääkeaineiden mittaaminen suoraan potilaan verisuonessa.

Lähdön hetkellä olin todella tyytyväinen tuloksiin, joita olin onnistunut vierailuni aikana saamaan. Vielä tyytyväisempi olin kuitenkin siihen, miten paljon uutta olin oppinut niin omasta tutkimusalastani, itsenäisen tutkimuksen tekemisestä kuin itsestäni ihmisenäkin. Päivää ennen lähtöä sain vielä yllätyskirjeen postilaatikkooni: minulle oli viimein myönnetty kulkulupa yliopiston koe-eläintiloihin. Nojaa, ensi kerralla sitten.

 

Elsi Mynttinen tekee väitöskirjaa Aalto-yliopistossa Sähkötekniikan tohtoriohjelmassa. Hän sai TES:n apurahan vuonna 2019 tutkimukselleen aiheesta: Lääkeaineiden sähkökemiallinen havaitseminen hiilinanomateriaaleilla.

Uusimmat artikkelit


Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia


Performance Measurement and Management in the digital era


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era


Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Kvanttimekaniikkaa makroskooppisesti

5.11.2020/Text: Mikael Kervinen

Mikael Kervinen

Kvanttimekaniikka tekee joitain todella ihmeellisiä ennustuksia ympäröivästä maailmastamme. Nämä ennustukset ovat kuitenkin kokeellisesti varmistettu yhä uudelleen ja uudelleen. Kvanttimekaniikka on siis perustavanlaatuinen kuvaus todellisuudesta. Emme kuitenkaan havaitse näitä asioita arkipäiväisessä elämässämme. Kvanttimekaniikan tutkimus on edennyt pelkästään teoreettiselta tasolta yhä edemmäs kohti kokeellista tutkimusta, jonka hyödyntäminen toimii perustana usealle uudelle teknologialle. Kun nämä tutkittavat kappaleet tulevat yhä suuremmiksi ja suuremmiksi, kysymys kuuluu, onko olemassa rajaa, jossa kvanttimekaaniset ominaisuudet katoavat.

Me tutkimme kvanttimekaniikan ilmiöitä makroskooppisessa mekaanisessa värähtelijässä. Värähtely on meille tuttua musiikista. Musiikissa jokainen nuotti soi omalla taajuudellaan. Äänen lähteenä on jokin mekaaninen värähtelijä, kuten soittimen kieli, joka värähtelee tietyllä taajuudella. Mutta mitä ihmiskorva ei kuule, on että tämä värähtely koostuu pienistä energiapaketeista. Kvanttimekaniikan perustavanlaatuisen ajatuksen mukaan kaikki energia on kvantittunut. Värähtelyjen energialla on siis pienin mahdollinen rakennuspalikka, joiden määrä on kokonaisluku. Tavallisessa arjessa tämä luku on mittaamattoman suuri ja koko ajan muutoksessa. On kuitenkin mahdollista tutkia värähtelijöitä siten että niiden yksittäiset energiakvantit tulevat näkyviin. Vaikka värähtelijä on kokoluokaltaan vain hiuksen paksuinen, se koostuu kuitenkin miljardeista atomeista, joiden yhteinen liike voi yhä noudattaa kvanttimekaniikan lakeja.

Yksi kvanttimekaaninen ominaisuus on superpositio. Superpositio tarkoittaa, että mekaaninen värähtelijä sekä värähtelee että ei värähtele yhtä aikaa. Idea makroskooppisesta kappaleesta superpositiossa voi tuntua ajatuksena uskomattomalta. Näiden ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti on hyvin haastavaa. Pelkästään viimeisen vuoden aikana olemme tehneet innovaatioita, jotka ovat auttaneet meitä saavuttamaan tavoitteemme. Vaikka kaikki palaset ovat olleet alusta lähtien saatavilla, vasta laittamalle ne paikoilleen oikealla tavalla olemme saaneet aikaan toivottuja tuloksia. Tämä on opettanut minulle, että seuraava suuri keksintö, joka hyödyntää kvanttimekaniikan saloja, saattaa olla vain nurkan takana.

Uusimmat artikkelit


Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia


Performance Measurement and Management in the digital era


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era


Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Mikrometallien myötämisen monimutkaisuudet

15.10.2020/Teksti: Henri Salmenjoki

Henri Salmenjoki

Kaikki tietävät, miten käy, kun jääkylmää jäätelöä yrittää kaivaa paketista heiveröisellä lusikalla: jäätelö jää pakettiin ja lusikka vääntyy. Tämä niin sanottu materiaalin myötäminen (eli merkittävä peruuttamatton muodonmuutos) on tutkmukseni lähtökohtana, mutta materiaalien ollessa mikrometrien kokoluokassa olevia metalleja. Tällöin myötämisessä tärkeässä roolissa ovat purskeet ja dislokaatiot - niistä seuraavassa.

Myötäminen purskeina

Jo tuhansien vuosien ajat ihmiskunta on pyrkinyt parantamaan metallisten työkalujensa kestävyyttä kehittämällä uusia materiaaleja ja niiden ominaisuuksia - olihan esimerkiksi muinaisissa sodissa valtava etu, jos oman armeijan miekat olivat vahvempia kuin vihollisen. Vaikka nykypäivään tultaessa miekkojen käyttö on ehkä vähentynyt, on modernin elektroniikkateollisuuden tarpeet valmistaa pienempiä ja pienempiä komponentteja vaatinut metallien mekaanisten ominaisuuksien perinpohjaista tutkimusta. Mentäessä mikrometrien kokoluokkaan metallien, tai yleisemmin kiteisten aineiden, myötämisessä löytyykin ihmeteltäviä ilmiöitä: Pienemmät kappaleet kestävät suurempia voimia ennen myötämistä ja myötäminen etenee pääosin purskeina, joiden koko vaihtelee laajalla skaalalla - samaan tapaan kuin muissa kriittisissä ilmiöissä, vaikkapa maanjäristyksissä. Purskeet hankaloittavat myös mikrometallien lujuuden määrittämistä, sillä purskeiden myötä pintapuolisesti samanlaiset, samaa metallia olevat kappaleet voivat myötää aivan eri voimilla. Väitöskirjatyössäni tutkinkin purskeiden ominaisuuksia tilastollisen fysiikan näkökulmasta sekä mikrometallien myötölujuuden ennustamista.

Supertietokoneella dislokaatioiden simulointia

Peruuttamattomat muodonmuutokset kiteisissä aineissa syntyvät, kun kidehilassa olevat viivamaiset kidevirheet - eli dislokaatiot - liikkuvat kiteen sisällä. Dislokaatiot vuorovaikuttavat keskenään aineen sisällä ja aiheuttavat jo mainitut purskeet, kun ne liikkuvat yhdessä yhdestä konfiguraatiosta toiseen. Tutkimustyökaluna käytänkin ohjelmistoa, jolla simuloidaan dislokaatioiden liikettä hilassa. Koska pursketilastojen keräämiseen tarvitaan useita simulaatioita eri alkutiloilla, dislokaatioita on normaalisti hilassa paljon - jopa 10^15 metriä kuutiometrissä - ja dislokaatioiden vuorovaikutukset ovat raskaita laskea, tarvitaan laskentaan järeitä työkaluja, vaikka simuloitavat systeemit ovat mikrometrin kokoisia. Onneksi käytössäni onkin CSC:n tarjoamia laskentaresursseja heidän supertietokoneelleen. Ne tulivat erityisesti tarpeeseen apurahakauden aikana valmistuneissa simulaatioissa, joissa laskentataakka nousi entisestään, kun hilaan lisättiin presipitaatteja estämään dislokaatioiden liikettä ja näin nostamaan systeemin myötölujuutta.

 

 

Lue lisää artikkelista: Plastic yielding and deformation bursts in the presence of disorder from coherent precipitates

Uusimmat artikkelit


Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

25.8.2021

Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia Työskentelen valosignaaleja käsittelevän puolijohdeteknologian parissa, monesti sekä näkymättömien, että lähes näkymättömien asioiden ja ilmiöiden äärellä. Tämä teknologia on nykyisten tietokoneiden sähkösignaaleilla toimivien keskusyksiköiden jälkeläinen, jolla on mahdollisuudet edeltäjäänsä monipuolisempiin ja nopeampiin sovelluksiin. Koska ymmärrettävästi tietotekniset laitteet halutaan pakata aina vain pienempiin ja pienempiin paketteihin, on … Jatka artikkeliin Valoa voidaan käyttää nopeampaan tietotekniikkaan, mutta valmistuksessa maltti on valttia


Performance Measurement and Management in the digital era


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

8.6.2021

Performance Measurement and Management in the digital era Digital technologies have improved business operations through advanced connectivity, easy access to information, and integrated activities, which all of them create many opportunities for digital innovation. Because of the complex nature of digital technologies and the key role of digital technologies in digital innovation, managing digital innovation … Jatka artikkeliin Performance Measurement and Management in the digital era


Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

18.5.2021

Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin? Mikroelektroniikan 1960-luvulta alkanut voittokulku on muokannut arkielämäämme lukuisin tavoin. Ilman mikroelektroniikkaa nykyisistä tietokoneista ja mobiililaitteista sekä internetistä ja sosiaalisesta mediasta voisimme vain haaveilla. Esimerkkinä uusista, kehitteillä olevista mikroelektroniikan sovelluksista on esineiden internet, jonka avulla voimme saada jatkuvasti yhteyden vaikka autoomme, lämpöpattereihimme, tai kotimme turvallisuutta valvoviin kameroihin – missä … Jatka artikkeliin Onko kaksiulotteisista materiaaleista ratkaisuksi tulevaisuuden mikroelektroniikan haasteisiin?

Tekniikan edistämissäätiö antoi 550 000 euroa apurahoja kriittisten tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen

17.6.2020

you-x-ventures-0K7GgiA8lVE-unsplash (1)

Säätiön vuoden 2020 apurahapäätöksissä näkyy neljä teemaa: teollisuuden uudistuminen, läpimurtoteknologiat ja älykkäämmän arjen tekniikka, puhtaamman maailman tekniikka sekä terveemmän elämän tekniikka.

 

“Halusimme, että hakijat pohtivat, mitä suurta ongelmaa heidän tutkimuksensa ratkoo. Apurahamme kohdistuvat ensisijaisesti nuorille tutkijoille, joita rajaus voi auttaa hahmottamaan tutkimustyönsä merkitystä koko maailman mittakaavassa”, sanoo Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtaja Antti Aarnio.

Säätiö sai hakemuksia yhteensä 421 kappaletta. Apurahaa myönnettiin 76 hakijalle.

Rahoitettavien hakemusten joukossa oli muun muassa LUT-yliopiston tohtoriopiskelija Jussi Lahden väitöstutkimus, jossa tarkastellaan arvokkaiden yhdisteiden erottamista selluloosan valmistuksen sivutuotteesta, mustalipeästä. Puuperäisillä yhdisteillä voidaan korvata öljypohjaisia muoveja ja liimoja.

Rahoitusta sai myös Oulun yliopiston tohtoriopiskelija Jonas Oppenlaenderin väitöskirjatyö, jossa selvitetään tekoälyn vaikutusta ihmisten somekäyttäytymiseen.

Näihin yhteiskunnan kriittisiin haasteisiin Tekniikan edistämissäätiö haluaa ratkaisuja  

Teollisuuden uudistumisen teemassa etsittiin hakemuksia, jotka tähtäävät esimerkiksi uusien teollisten innovaatioiden synnyttämiseen. Suomalaisen tekniikan alan täytyy kehittyä, jotta se menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja pystyy vastaamaan globaaleihin haasteisiin.

Läpimurtoteknologioiden ja älykkäämmän arjen tekniikan teemaan puolestaan haettiin hakemuksia, jotka tarkastelevat tulevaisuuden teknologisia kehityskulkuja. Hakemuksilta toivottiin myös tasa-arvonäkökulman pohdintaa. Miten pidetään huolta, että uudet teknologiat huomioivat ja palvelevat erilaisia ihmisiä mahdollisimman yhdenvertaisesti?

Puhtaamman maailman tekniikka -teeman alla katse kohdistettiin ratkaisuihin, jotka edistävät puhtaampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Tekniikan avulla voidaan kehittää ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, resurssitehokkuuden parantamiseen kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Terveemmän elämän tekniikan teemassa etsittiin tutkimuksia, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Aihe on jatkuvasti ajankohtaisempi, kun maapallon väestö kasvaa ja ikääntyy. Teemassa haettiin läpimurtoja, jotka lisäävät ihmisten elinvuosien laatua ja terveyttä.

”Säätiön tukemat tutkijat kehittävät uusia innovaatioita ja teknologioita, jotka parantavat teollisuuden kilpailukykyä ja ratkovat maailman visaisimpia ongelmia. He vievät visionäärisellä työllään Suomea kohti maailman osaamisen kärkeä”, Antti Aarnio sanoo.

Vuonna 2020 apurahaa saaneet hankkeet

Video: Tulevaisuuden menestys tehdään nyt - onnittelut TES:n apurahansaajille!

Uusimmat artikkelit


Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

24.5.2021

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan Joonas Govenius, 34, tutkii, miten mahdollisimman tehokkaita kvanttitietokoneita olisi mahdollista rakentaa. Tutkimuskohteena ovat suprajohteet, eli vastuksettomat metallit, joista on lupaavia tuloksia kvanttitietokoneen materiaalina. Goveniuksen kiinnostus kvanttifysiikkaa kohtaan syntyi kandidaatin opinnoista Yhdysvalloissa Princetonin yliopistossa. Siellä juuri professorina aloittanut Andrew Houck sai Goveniuksen … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan


Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

24.5.2021

Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Teemat näkyvät myös apurahansaajien tutkimusaiheissa. Yksi kahdeksastakymmenestä apurahan saajasta on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Kemppi. Kemppi tutkii, miten rustovaurioita voi korjata biomateriaaleilla kudosteknologian … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat


Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

17.2.2021

Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta Suuri osa maailman ja myös Suomen sähköntuotannosta toteutetaan polttoprosessien kautta. Sähköntuotanto polttoprosessien kautta on teoriassa yksinkertaista: Polttoaine palaa, jolloin vapautuu lämpöä. Lämmön avulla höyrystetään vettä ja höyry kuumennetaan usean sadan asteen lämpötilaan ja useiden kymmenien atmosfäärien paineeseen. Höyry johdetaan turbiinin, jossa höyryn annetaan laajentua. Höyry tekee työtä, joka saa turbiinin … Jatka artikkeliin Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta

Monitoiminnallisten materiaalien nuori huippututkija ja virtuaalilaboratoriota hyödyntävä opettaja saivat Tekniikan edistämissäätiön palkinnot

18.5.2020

giorgio-trovato-_XTY6lD8jgM-unsplash

Tekniikan edistämissäätiö myönsi vuoden 2020 nuoren tutkijan palkinnon Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaana Vapaavuorelle ja hyvän opettajan palkinnon professori Tuomo Sainiolle Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta LUTista. Molempien palkintojen suuruus on 10 000 euroa.

 

Nuori tutkija on monitoiminnallisten materiaalien kehittämisen kärkijoukoissa


Tekniikan tohtori Jaana Vapaavuori johtaa Aalto-yliopistossa
Multifunctional Materials Design -tutkimusryhmää. Ryhmän tavoitteena on luoda uusia monitoiminnallisia materiaaleja, eli yhdistää useita eri toiminnallisuuksia yhteen materiaaliin. 


Esimerkiksi nanoselluloosasta voi tulevaisuudessa valmistaa monitoiminnallisia tukirakenteita aurinkokennoille ja muille optoelektroniikan laitteille, kuten led-valoille. Rakenteet tekevät laitteesta kevyemmän, tehokkaamman ja taipuisan. Lisäksi niiden avulla laitteen pinnasta voidaan tehdä vettä hylkivä.


Lisäksi tutkimusryhmä tutkii muun muassa sitä, miten valolla voidaan muuttaa materiaalien rakennetta ja ominaisuuksia. Tutkimuksella on runsaasti sovelluskohteita. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi erittäin pienten mikropiirien valmistuksessa.


Vapaavuoren työtä ohjaa design-ajattelu sekä resurssien mahdollisimman viisas hyödyntäminen. Monitoiminnallisten materiaalien tuotannossa pitää ottaa huomioon lopputuotteen koko elinkaari, eikä tuotannon tulisi kuluttaa kohtuuttomasti energiaa tai kestämättömiä raaka-aineita.


“Jos voimme lisätä materiaaliin ominaisuuden, joka tekee lopputuotteesta tehokkaamman, se kannattaa toteuttaa. Jos taas uusien ominaisuuksien lisääminen materiaaliin kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä lopputuote antaisi, siinä ei ole järkeä”, Vapaavuori sanoo.


Vuonna 1985 syntynyt Vapaavuori on nuoreen ikäänsä nähden saavuttanut merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja. Vuonna 2015 hän esimerkiksi kehitti kokonaan uuden menetelmän, jonka avulla mitataan valon vaikutuksia tietynlaisiin polymeerimateriaaleihin. Ilmiötä ei aiemmin oltu kunnolla ymmärretty, minkä vuoksi Vapaavuoren kehittämä menetelmä on kansainvälisesti merkittävä.


”Säätiömme palkitsemat nuoret tutkijat ovat vuodesta toiseen erinomaisia tieteentekijöitä, eikä Jaana Vapaavuori ole poikkeus. Vapaavuoren erityinen ansio on se, että hän on Aalto-yliopiston poikkitieteellisen Materiaalitutkimus-platformin tuleva johtaja. Haastavia ongelmia ratkaistaessa tarvitsemme tämän kaltaisia alustoja, joissa hyödynnetään eri alojen tutkijoiden osaamista”, Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
Johanna Lamminen perustelee nuoren tutkijan valintaa.


Hyvä opettaja vie laboratoriotyöskentelyn verkkoon 


Hyvän opettajan palkinnon säätiö myönsi professori
Tuomo Sainiolle. Sainio opettaa LUT-yliopistossa kemiantekniikan koulutusohjelmassa muun muassa reaktiokinetiikkaa, reaktiotekniikkaa sekä kemiallisia erotusmenetelmiä.


Sainio on saanut opiskelijoiltaan runsaasti kiitosta käyttämistään opetusmenetelmistä. Hän käyttää opetuksessa muun muassa virtuaalilaboratorioita eli simulointityökaluja, joiden avulla jäljitellään työskentelyä laboratoriossa.


Yksinkertaisimpia virtuaalilaboratoriotöitä opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi Excel-taulukon avulla. Haastavammissa tehtävissä Sainio itse toimii tutkimuslaitoksena, Virtuaalilaboratorio Oy:nä, jonne opiskelijat lähettävät erilaisia toimeksiantoja.


“Virtuaalilaboratorion työntekijöillä on omat persoonallisuutensa, joita hyödynnän palautteen antamisessa. Johtaja antaa ohjeita tiukempaan sävyyn, kun taas teknikko ohjaa eteenpäin rennommalla otteella. Tuotan mittausdatan, jonka pohjalta opiskelijat jatkavat suunnittelua. Tämä pakottaa heidät perustelemaan, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla”, Sainio kertoo.


Palautteen antamisen lisäksi Sainio kerää aktiivisesti palautetta opiskelijoiltaan. Hän on rakentanut älypuhelimella käytettävän palautejärjestelmän, jonka avulla opiskelijat pystyvät antamaan opettajalleen palautetta luennoilla reaaliaikaisesti.


“Näen puhelimestani, mikä tunnelma luentosalissa on. Jos palaute on huonoa, keskustelemme siitä ja pidämme ehkä pienen kahvitauon”, Sainio kertoo.


Sainio sai myös Tekniikan edistämissäätiöltä kiitosta halustaan kehittää opetustaan palvelemaan paremmin opiskelijoiden tarpeita.


”Sainio on jopa kirjoittanut tutkimusartikkelin virtuaalilaboratorion käyttöön liittyen. Siinä tutkittiin, miten opiskelijat reagoivat opettajalta saatuihin kommentteihin ja miten kommentit vaikuttivat tehtävien ratkaisemiseen. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat auttaneet Sainiota hiomaan opetustaan entistäkin paremmin opiskelijoita tukevaan suuntaan”, hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen sanoo.


Lisätietoja:

Apulaisprofessori Jaana Vapaavuori, jaana.vapaavuori@aalto.fi (yhteydenotot sähköpostilla)

Professori Tuomo Sainio, 040 357 8683, tuomo.sainio@lut.fi

Johanna Lamminen
Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
(Yhteydenotot: Henna Walker, johdon assistentti, henna.walker@gasum.com)

Uusimmat artikkelit


Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

24.5.2021

Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan Joonas Govenius, 34, tutkii, miten mahdollisimman tehokkaita kvanttitietokoneita olisi mahdollista rakentaa. Tutkimuskohteena ovat suprajohteet, eli vastuksettomat metallit, joista on lupaavia tuloksia kvanttitietokoneen materiaalina. Goveniuksen kiinnostus kvanttifysiikkaa kohtaan syntyi kandidaatin opinnoista Yhdysvalloissa Princetonin yliopistossa. Siellä juuri professorina aloittanut Andrew Houck sai Goveniuksen … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiön vuoden nuori tutkija rakentaa kvanttitietokonetta ja vuoden opettaja motivoi matemaattisen optimoinnin maailmaan


Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

24.5.2021

Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat Tekniikan edistämissäätiö tukee tutkimusta, joka edistää teollisuuden uudistamista, älykkäämmän arjen, puhtaammaan maailman ja terveemmän elämän tekniikkaa. Teemat näkyvät myös apurahansaajien tutkimusaiheissa. Yksi kahdeksastakymmenestä apurahan saajasta on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Hanna Kemppi. Kemppi tutkii, miten rustovaurioita voi korjata biomateriaaleilla kudosteknologian … Jatka artikkeliin Tekniikan edistämissäätiö tuki tekniikan tutkimusta 598 900 eurolla – hakemuksissa korostuivat tulevaisuuden haasteet ja kansainväliset osaajat


Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta


Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö

/

17.2.2021

Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta Suuri osa maailman ja myös Suomen sähköntuotannosta toteutetaan polttoprosessien kautta. Sähköntuotanto polttoprosessien kautta on teoriassa yksinkertaista: Polttoaine palaa, jolloin vapautuu lämpöä. Lämmön avulla höyrystetään vettä ja höyry kuumennetaan usean sadan asteen lämpötilaan ja useiden kymmenien atmosfäärien paineeseen. Höyry johdetaan turbiinin, jossa höyryn annetaan laajentua. Höyry tekee työtä, joka saa turbiinin … Jatka artikkeliin Tehokkaampaa sähköntuotantoa yksityiskohtien ymmärryksen kautta