Untangling the relationships in investor networks

25.6.2019

Margareta Baltakiene

The modern world’s complexity is all around us. Take for example the enormous movie industry, the international flight logistics, or the music streaming services. The recent advancement of technology globalized and digitalized our daily routines, making us consumers of social media platforms and producers of constantly growing big data content. Subsequently, complex systems have become a multidisciplinary topic spanning from the protein interactions in biological networks to WWW, electric grids and friendship networks. Understanding the relationships and underlying forces in a complex system is key to understanding the “whys” and the “hows” about the system and as a result explain the behavior or even the success or failure of its individual nodes.

My research

The primary focus of my research is on the social ties in Investor networks and how they determine and drive the financial decision-making. The results and their interpretations will serve as contribution to the financial market regulation and policies, as well as help optimizing capital allocation and establishing fair asset pricing.

In addition, information sources such as social media or word-of-mouth communication play an important role in information diffusion in the network.  Particularly, during the first year of my PhD studies I contributed to the journal paper [1] on the relationship between the geographical distance and the trade timing in the network of Finnish household investors. The results show that the investors who are located closer tend to time their trades more similarly than those who are further apart. In addition, the similarity in age and the same language seem to be important social attributes that enhance the investors’ communication.

What I like the most

My PhD research brings me a broad spectrum of different experiences, such as collaborations with the field experts, international workshops and conferences, technical expertise and constant learning. I like the challenge and the dynamics, and most importantly, contributing to the academic collective knowledge.

[1] Baltakys, K., Baltakienė, M., Kärkkäinen, H., Kanniainen, J., Neighbors matter: Geographical distance and trade timing in the stock market, Finance Research Letters, 2018, https://doi.org/10.1016/j.frl.2018.11.013


Margarita Baltakiene is a doctoral student in the department of Information Technology and Communications in Tampere University. She received a grant from Finnish Foundation for Technology Promotion to study decision making in investor social networks in 2018.

 

Uusimmat artikkelit

Untangling the relationships in investor networks

Kirjoittajalta Marianna / 25.6.2019

Untangling the relationships in investor networks 25.6.2019 The modern world’s complexity is all around us. Take for example the enormous movie industry, the international flight logistics, or the music streaming services. The recent advancement of technology globalized and digitalized our daily routines, making us consumers of social media platforms and producers of constantly growing big … Jatka artikkeliin Untangling the relationships in investor networks

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Kirjoittajalta Marianna / 6.2.2019

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan 6.2.2019/Text: Maria Väätäjä Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu … Jatka artikkeliin Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Selluloosa venyy moneksi

Kirjoittajalta Marianna / 24.1.2019

Selluloosa venyy moneksi 16.5.2018/Text: Ville Hynninen Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa. Pystymetsästä presidentinlinnaan Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden … Jatka artikkeliin Selluloosa venyy moneksi

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

13.6.2019

PoDoCo, postdocs in companies

Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29.

Tohtoreista on moneksi:

PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, että tohtorit saava yritys myös palkkaa heidät jatkossa tehtäviin, joissa edistetään yrityksen pitkäjänteistä strategista uudistumista. Tohtorien tutkimuskenttä on mitä moninaisin. Emooter tarjoaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tavan seurata ja kehittää työtyytyväisyyttä, hyvinvointia ja työn imua. Emooter tarjoaa tiimille ja sen yksilöille mahdollisuuden jatkuvasti seurata ja kehittää työhyvinvointiaan. Emooterin osakas Teemu Jäntti toteaa: ”Taustastamme johtuen haluamme tehdä läheistä yhteistyötä akatemian kanssa. Mikko Salminen auttaa meitä tutkimaan reaaliaikaisesti palvelumme ehdottamia ja käyttäjiemme tekemiä työn tuunauksien ja muutosten vaikutusta heidän hyvinvointiin. Lisäksi pääsemme yhdessä Mikon kanssa auttamaan palvelumme käyttäjiä heidän arjen valintojen vaikutusten ymmärtämisessä henkiseen hyvinvointiin tutkimalla fysiologista ja henkistä hyvinvointidataa. Tutkimme myös yksinyrittäjien ja freelancereiden henkisen hyvinvoinnin tasoa ja palvelumme vaikuttavuutta heihin. Olemme innoissamme, että saimme Tohtori Mikon meille”.

Pienestä yrityksestä suureen:

Suomalaista hyvinvointia rakentavaan, mutta maailmanlaajuisesti toimivaan Orion Oyj ORION PHARMA T&K:een tulee tänä vuonna kolme tohtoria. ”Meillä on ollut PoDoCo tohtoreita aikaisempinakin vuosina ja heistä on hyvä kokemus. Meidän kolme uutta podocolaista aloittavat eri osastoilla. On todella mukavaa saada tuoreita tohtoreita tiimeihimme”, toteaa tohtori Mika Pykäläinen, Orionin Head of Bioanalytical Operations. ”Tämä apuraha tarjoaa upean tilaisuuden siirtyä työelämään yliopiston ulkopuolelle. Odotan innolla että pääsen tekemään mielenkiintoista tutkimustyötä Orionilla. Tutkimme tulevassa projektissa lääkeaineiden kulkeutumista maksasoluihin ja määritämme näiden solujen sisäisiä lääkeainepitoisuuksia" sanoo tohtori Johanna Troberg.

Orion Oyj ORION PHARMA on harvinaissairauksien yksikkö joka tekee aktiivista yhteistyötä akateemisten tahojen kanssa. Praveen Dhandapanin työn tarkoituksena on parantaa tautibiologian ymmärtämistä ja relevanttien tutkimusmallien pystytystä lääkekehityksen tarpeisiin. ”Työ tarjoaa minulle erityisen mahdollisuuden oppia lääkekehitysprosessista yksityisellä sektorilla, jonka koen uraani ajatellen äärimmäisen tärkeänä virstanpylväänä”, sanoo Praveen Dhandapani. ”Työssä pystytettävistä uusista solupohjaisista tutkimusmalleista kerättävää tietoa tullaan analysoimaan vertaamalla sitä vastaavanlaiseen tietoon eläinmalleista ja potilaista”, kertoo vanhempi tutkija, tohtori Riikka Äänismaa.

UPM on biometsätalouden edelläkävijä. UPM tarjoaa uusiutuvia vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. UPM:ssä uusi tohtori Saleem Ullah on tyytyväinen: “Valitsin Suomen aikoinaan sen opetuksen maineen ja ympäristön takia. Olen aina ollut kiinnostunut ”tuhansien järvien maasta” ja Jyväskylästähän minä sen löysin. Tämä uusi työ innostaa minua kovasti ja minulla on isot odotuksen uuden oppimisen ja urallani menestymisen suhteen. Haluan myös olla hyödyksi yritykselleni ja yhteiskunnalle”. Ullah tutkii hemiselluloosan erottamista lipeäkäsittelyllä metsäteollisuuden raaka-ainevirroista ja hemiselluloosien hyödyntämistä eri tuotteissa. Hemiselluloosat ovat yksi puun komponenteista selluloosan, ligniinin ja uuteaineiden lisäksi. Teknologian kehittäminen liittyy uusien metsäteollisuuden tuotteiden tutkimukseen.

PoDoCo tohtoriohjelman perustajaisä ja johtoryhmän puheenjohtaja on professori Yrjö Neuvo. ”Tämänkeväisestä julkisesta keskustelustakin huomaa kuinka tärkeää on, että akateeminen maailma ja yritysmaailma kohtaavat. Suomen pitkäjänteisen kilpailukyvyn kannalta katsottuna tarvitsemme lisää tätä molempia osapuolia hyödyntävää yhteistyötä”, toteaa Neuvo.

PoDoCo -ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Paulon säätiö sijoittaen yhteensä ohjelmaan vuosittain lähes miljoona euroa.  Tämä mahdollistaa arviolta 35 kokovuosiapurahan myöntämisen vuosittain. Seuraava apurahahakukierros toteutetaan ensi syksynä.

PoDoCo-ohjelmaa organisoi DIMECC Oy, joka on Suomen teollisuuden johtava innovaatioalusta. DIMECCin omistavat Suomen johtavat valmistavan ja digitaalisen teollisuuden yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yli 2000 teollisuuden ja tutkimuksen huippuammattilaista on mukana DIMECCin innovointityössä.

Lisätietoja:

PoDoCo-ohjelman vetäjä, Seppo Tikkanen, DIMECC Oy, seppo.tikkanen@dimecc.com, puh. 040 840 2780

PoDoCon johtoryhmän puheenjohtaja, Yrjö Neuvo, Aalto-yliopisto, yrjo.neuvo@aalto.fi

Uusimmat artikkelit

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Kirjoittajalta Marianna / 14.6.2019

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman 13.6.2019 Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29. Tohtoreista on moneksi: PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, … Jatka artikkeliin PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

  Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon 13.5.2019 Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin. Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on … Jatka artikkeliin Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan 13.5.2019 Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.   Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari … Jatka artikkeliin Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

13.5.2019

Sulapac, Teknologiapalkinto, Women in Tech

Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin.

Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on vuoteen 2050 mennessä enemmän muoviroskaa kuin kaloja.

Suvi Haimin ja Laura Kyllösen Sulapac-yritys valmistaa kokonaan biohajoavaa ja kierrätettävää materiaalia muovin korvikkeeksi. Puuhakkeesta ja biohajoavista luonnonsidosaineista valmistettava Sulapac®-materiaali on yrityksen ratkaisu globaaliin muoviroskaongelmaan.

“Haluamme jättää tuleville sukupolville puhtaan ja kestävän kehityksen mukaisen maailman.  Kestävien valintojen tekeminen pitää tehdä brändeille ja kuluttajille mahdollisimman helpoksi. Ihmisiä pitää opettaa valitsemaan ja kierrättämään materiaalit oikein”, Suvi Haimi sanoo.

Haimi ja Kyllönen ovat molemmat väitelleet Tampereen yliopistosta lääketieteellisistä biomateriaaleista. Tohtorit halusivat hyödyntää osaamistaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkomiseen. Syntyi ajatus muovia korvaavasta materiaalista.

Sulapac®-materiaalia on toistaiseksi käytetty erityisesti kosmetiikkapakkauksissa, mutta sillä voi korvata muovin myös muissa tuotteissa. Tänä kesänä Sulapacin tuotanto laajenee pilleihin yhteistyössä Stora Enson kanssa ja myöhemmin elintarvikepakkauksiin yhdessä Fazerin kanssa.

Kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä on tullut yrityksille taloudellinen kilpailuvaltti, eikä Sulapacilla ole ollut pulaa yhteistyökumppaneista. Yksi maailman tunnetuimmista luksusmerkeistä, Chanel, ryhtyi vastikään yrityksen sijoittajaksi.

“Haluamme, että Sulapacista tulee maailman johtava kestävän kehityksen mukaisesti muovia korvaava materiaali. Tavoitteemme on, että Sulapac olisi tulevaisuudessa merkki siitä, että yhteistyössä kanssamme toimiva kuluttajabrändi on ottanut kestävän kehityksen huomioon tuotteissaan tai pakkauksissaan”, Haimi sanoo.

Tekniikan edistämissäätiö myönsi 50 000 euron arvoisen Teknologiapalkinnon 70-vuotisjuhlansa kunniaksi. Voittajan valinnut palkintolautakunta painotti päätöksessään tutkimuksen ja teknologian valjastamista ilmastonmuutoksen hillintään. Haimin ja Kyllösen akateeminen tausta on lisäksi osoitus tohtorikoulutuksen hyödyllisyydestä innovaatioiden synnyttämisessä.

“Suvi Haimin ja Laura Kyllösen Sulapac-yritys tarjoaa konkreettisen ratkaisun maailmanlaajuisen muovijäteongelman taklaamiseen. Sulapac on erinomainen esimerkki siitä, miten teknologialla voi vastata maailman suurimpiin haasteisiin. Toiminnallaan Haimi ja Kyllönen pitävät Suomen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etujoukoissa”, sanoo palkintolautakunnan jäsen, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Lammisen lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff, Futuricen koneoppimisen ja tekoälyliiketoiminnan johtaja Tuomas Syrjänen sekä Teknologiakampus Turun johtaja, professori Mika Hannula.


Lisätietoja:

Suvi Haimi
Toimitusjohtaja, perustaja, Sulapac Oy
+358 44 029 1203
suvi.haimi@sulapac.com

Antti Aarnio
Toimitusjohtaja, Tekniikan edistämissäätiö
+358 40 503 6634
antti.aarnio@teknologiateollisuus.fi

Uusimmat artikkelit

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Kirjoittajalta Marianna / 14.6.2019

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman 13.6.2019 Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29. Tohtoreista on moneksi: PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, … Jatka artikkeliin PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

  Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon 13.5.2019 Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin. Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on … Jatka artikkeliin Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan 13.5.2019 Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.   Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari … Jatka artikkeliin Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

13.5.2019

antonio-gabola-1514883-unsplash

Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.

 

Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa

Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari on pelillistämisen tutkimuksen pioneeri ja alansa kansainvälisesti merkittävimpiä tutkijoita.

Pelillistäminen tarkoittaa pelien toiminnan ja dynamiikan tuomista tosielämän ympäristöihin, kuten opetukseen, työelämään tai palveluihin. Tarkoituksena on muuttaa ympäristöjen toimintaa niin, että ne tarjoaisivat ihmisille samankaltaisia myönteisiä kokemuksia kuin pelit ja kehittäisivät heidän taitojaan.

Pelillistämisen yleisyydestä kertoo se, että siihen perustuu suuri osa nykyisistä puhelinsovelluksista. Tällaisia ovat esimerkiksi terveellisiä elämäntapoja ja oppimista edistävät sovellukset.

“Työ ja huvi limittyvät yhteiskunnassamme jatkuvasti enemmän toisiinsa. On tärkeää miettiä, miten voimme tukea tätä kehitystä teknologian ja tutkimuksen keinoin”, Hamari sanoo.

Hamari väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Nykyään hän työskentelee maailman ensimmäisenä pelillistämisen professorina Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Porin yliopistokeskuksessa sekä johtaa yliopistojen välistä Gamification Group -tutkimusryhmää.

“Juho Hamarin tieteelliset meriitit ovat poikkeuksellisia hänen nuoreen ikäänsä nähden. Pelillistämisen ala on kasvussa ympäri maailmaa, ja on tärkeää, että Hamarin kaltaiset tutkijat pitävät Suomen alan kärkijoukoissa”, Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen sanoo.


Hyvä opettaja tuo tuoreita näkökulmia fysiikan opetukseen

Säätiö myönsi hyvän opettajan palkinnon yliopistonlehtori Jami Kinnuselle, joka opettaa fysiikkaa Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella. Kinnunen väitteli vuonna 2016 Jyväskylän yliopistossa ultrakylmistä atomikaasuista.

Kinnusen oppilaat kuvailevat häntä innostavaksi ja käytännönläheiseksi opettajaksi.

“Fysiikan opetus menee helposti erittäin teoreettiseksi. Teen luennoilla paljon kokeita ja havainnolistuksia, eli näytän miten fysiikan ilmiöt esiintyvät käytännössä. Niiden tarkoitus on osoittaa, että opiskellut asiat todella kuvaavat maailmaa”, Kinnunen sanoo.

Kinnunen hyödyntää opetuksessaan jatkuvasti digitaalisia oppimateriaaleja, kuten YouTube-videoita. Hän myös videoi kaikki luentonsa, jotta opiskelijat voivat katsoa niitä myöhemmin.

“Videot ovat luonteva media opiskelijoilleni. Käytän esimerkiksi YouTubesta löytyviä videoita esitehtävinä. Videolla voidaan tehdä vaikkapa jokin fysikaalinen koe, joka opiskelijoiden pitää selittää”, Kinnunen kertoo.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen pitää Kinnusen lähestymistapaa fysiikan opetukseen onnistuneena.

“Ei ole helppoa opettaa uudella tavalla fysiikan lainalaisuuksia, jotka ovat säilyneet samanlaisina vuosikymmeniä. Jami Kinnunen on opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella kuitenkin onnistunut tässä erinomaisesti“, sanoo Miettinen.


Lisätietoja:

Juho Hamari, puh. +358 50 318 6861 / juho.hamari@tuni.fi

Jami Kinnunen, puh. +358 40 760 7670 / jami.kinnunen@aalto.fi

Marjo Miettinen
Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja
puh. +358 400 512 771
marjo.miettinen@ensto.fi

Uusimmat artikkelit

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Kirjoittajalta Marianna / 14.6.2019

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman 13.6.2019 Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29. Tohtoreista on moneksi: PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, … Jatka artikkeliin PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

  Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon 13.5.2019 Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin. Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on … Jatka artikkeliin Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan 13.5.2019 Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.   Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari … Jatka artikkeliin Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Puretaan myytit - on aika päivittää mielikuvat tekniikan alasta

5.4.2019

hammer-tusk-79753-unsplash

Suomen tarina kietoutuu vahvasti maamme tekniseen ja teolliseen kehitykseen. Tästä syytä olemme tottuneet mieltämään itsemme insinöörikansaksi, todelliseksi tekniikan alan supervallaksi. Tekniikka on luonut Suomeen sekä osaamista että hyvinvointia.

Tekninen huippuosaamisemme ei ole syntynyt vahingossa. Se on tulosta vuosikymmeniä jatkuneesta, pitkäjänteisestä rahoituksesta koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Emme voi tuudittautua uskoon, että osaamisemme ja kykymme luoda uutta säilyy ilman vastaavia, rohkeita satsauksia myös tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa muutokset tapahtuvat nopeammin kuin koskaan ennen. Globaalit megatrendit, kuten digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen, haastavat myös meidät suomalaiset ennennäkemättömällä tavalla. Tähän haasteeseen meidän täytyy kyetä vastaamaan osaavina, kansainvälisinä ja omille vahvuuksillemme rakentaen.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Tekniikan edistämissäätiö huomasivat strategiatyössään, että käsityksemme tekniikan alasta ja koulutuksesta eivät enää vastaa mielikuvia. Nämä mielikuvat elävät suorastaan myyttisesti ajatuksissamme ja puheissamme. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi rakentaa, jos rakennuspalikat ovat vanhentuneita. Onnistuneet tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat faktoihin.

Siksi halusimme nostaa esiin neljä vahvimmin elävää tekniikan alan myyttiä ja murskata ne. Tutustu pamflettiimme täällä.

 

Uusimmat artikkelit

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Kirjoittajalta Marianna / 14.6.2019

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman 13.6.2019 Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29. Tohtoreista on moneksi: PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, … Jatka artikkeliin PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

  Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon 13.5.2019 Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin. Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on … Jatka artikkeliin Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan 13.5.2019 Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.   Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari … Jatka artikkeliin Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Antti Aarnio Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi

4.4.2019

antti aarnio

Kauppatieteiden maisteri Antti Aarnio, 44, on valittu Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 13.5.2019.

Säätiön nykyinen toimitusjohtaja Laura Juvonen irrottautuu säätiön johdosta ja jatkaa täysipäiväisesti Teknologiateollisuus ry:n johtoryhmän jäsenenä sekä Kasvu ja osaaminen -yksikön johtajana.

Aarnio tulee Tekniikan edistämissäätiön Fingrid Oyj:n ICT-päällikön paikalta. Aiemmin Aarnio on työskennellyt useiden vuosien ajan liiketoiminnan kehityspäällikkönä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa EIT:ssä ja sitä ennen Aalto-yliopiston yrittäjyyskeskus ACE:ssa. Tekniikan edistämissäätiön asiamiehenä ja johtajana hänen vastuulleen kuuluvat säätiön strategian toteuttaminen, strategian kehitysideoiden vieminen eteenpäin ja säätiön operatiivisen toiminnan hoitaminen säätiön hallituksen alaisena. Tekniikan edistämissäätiön toimitusjohtajan tehtävän lisäksi Aarnio aloittaa myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön asiamiehenä ja johtajana.

Lisätietoja:

Antti Aarnio, puh. 040 503 6634

Uusimmat artikkelit

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Kirjoittajalta Marianna / 14.6.2019

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman 13.6.2019 Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29. Tohtoreista on moneksi: PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, … Jatka artikkeliin PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

  Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon 13.5.2019 Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin. Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on … Jatka artikkeliin Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan 13.5.2019 Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.   Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari … Jatka artikkeliin Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

PoDoCo apurahat haettavina 1.3.-15.4.2019

22.2.2019

csaba-balazs-603574-unsplash

Onko yrityksessänne sellaisia uudistumisideoita, joiden toteutuksessa tuore tohtori voisi olla avuksi? Oletko tuore tohtori, joka on kiinnostunut tutkimusosaamisensa soveltamisesta yritysmaailmassa? Tutustu PoDoCo-ohjelmaan!

PoDoCo-ohjelman tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti. PoDoCo-ohjelma tuo yhteen tohtorit ja yritykset ja rahoittaa tohtoreiden ja yritysten yhteistyöprojekteja.

Ohjelman puitteissa tohtori ja yrityskumppani ideoivat yhdessä tutkimushankkeen. PoDoCo-ohjelma myöntää 6-12 kuukauden apurahoja tutkimushankkeen ensimmäisen osan kustannusten kattamiseksi. Apurahat on tarkoitettu uusia uria aukovan tutkimukseen aiheesta, joka on elinkeinoelämän kannalta relevantti. Tavoitteena on, että apurahakauden jälkeen yritys palkkaa tohtorin samanmittaiseksi jaksoksi soveltamaan tutkimustuloksia yrityksen toiminnassa. Kokovuosiapurahan suuruus on 28.000 euroa.

PoDoCo-ohjelmaan voi osallistua toimialariippumattomasti kaikki suomalaiset tai Suomessa liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja kaikki väitöskirjan vastikään tehneet tai lähiaikana väittelevät henkilöt.

PoDoCo-ohjelman apurahat ovat haettavina 1.3–15.4.2019. Haun tulokset julkaistaan viimeistään kesäkuussa 2019.

PoDoCo-ohjelma järjestää vuosittain kaksi hakukierrosta, jossa kussakin jaetaan noin 17 apurahaa. Yhdeksän säätiötä ovat sijoittaneet PoDoCo-ohjelmaan noin 1 000 000 euroa vuodelle 2019. Ohjelman rahoittajasäätiöt ovat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto, Svenska Kulturfonden, Tekniikan Edistämissäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Kaute-säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon säätiö ja Maa- ja vesitekniikantuki ry. Ohjelman toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

Lisätietoa ohjelmasta ja apurahahausta saa PoDoCo-ohjelman kotisivuilta, (www.podoco.fi) sekä ohjelmapäällikkö Arto Niemiseltä, arto.nieminen@dimecc.com, +358 40 099 1226.

Uusimmat artikkelit

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Kirjoittajalta Marianna / 14.6.2019

PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman 13.6.2019 Yritysmaailman ja tohtorit yhdistävän Post Docs in Companies -ohjelmaan on valittu uudet osallistujat. Yhdeksän säätiön rahoittamaan ohjelmaan saatiin mukaan tässä haussa 17 tohtoria. ”On hienoa havaita, että hakijoiden taso oli niin korkea”, iloitsee PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen. Hakijoiden määrä kasvoi myös edellisvuodesta: heitä oli 29. Tohtoreista on moneksi: PoDoCo-ohjelman tarkoituksena on, … Jatka artikkeliin PoDoCo-tohtorit valloittavat yritysmaailman

Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

  Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon 13.5.2019 Muovin korviketta kehittävän Sulapac-yrityksen perustajat Suvi Haimi ja Laura Kyllönen saivat Tekniikan edistämissäätiön 50 000 euron Teknologiapalkinnon. Tänä vuonna tuotanto laajenee kosmetiikkapakkauksista pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin. Muovia tuotetaan maailmanlaajuisesti lähes 300 miljoonaa tonnia vuodessa, josta suuri osa päätyy virheellisen kierrätyksen myötä luontoon. Ennusteiden mukaan maailman valtamerissä on … Jatka artikkeliin Maailman muovijäteongelmaa taklaava Sulapac voitti Teknologiapalkinnon

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Kirjoittajalta Marianna / 13.5.2019

Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan 13.5.2019 Tekniikan edistämissäätiö palkitsi 70-vuotisjuhlassaan 13. toukokuuta vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan. Nuoreksi tutkijaksi valittiin pelillistämisen professori Juho Hamari ja hyväksi opettajaksi yliopistonlehtori Jami Kinnunen.   Nuori tutkija pitää Suomen pelillistämisen kärkijoukoissa Kauppatieteiden tohtori Juho Hamari … Jatka artikkeliin Pelillistämisen pioneeri ja opiskelijoiden ylistämä fysiikan lehtori palkittiin – Tekniikan edistämissäätiö valitsi vuoden nuoren tutkijan ja hyvän opettajan

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

6.2.2019/Text: Maria Väätäjä

TES-blogikuva_MariaVaataja_kuv.MikkoNelo

Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu myös huoneenlämmössä suoraan lämpöherkälle alustalle ilman jälkityöstöä.

Vähemmän energiaa, enemmän mahdollisuuksia

Väitöskirjatyössäni jatkan tutkimusyksikössämme kehitettyä sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmän kehitystä myös painettavaan elektroniikkaan. Huoneenlämpötila on keraamien valmistuksessa erittäin matala lämpötila ja perinteiseen menetelmään verrattuna se onkin merkittävästi energiatehokkaampi. Erilliskomponenttien valmistamisen lisäksi kehitetty menetelmä mahdollistaa ensimmäisen kerran sähkökeraamien ominaisuuksien täydellisen hyödyntämisen myös lämpöherkillä alustoilla, kuten muovilla ja paperilla.

Lisää vain vesi

Lämpöenergian sijaan huoneenlämpötilan menetelmässä käytetään hyödyksi tiettyjen keraamimateriaalien liukoisuutta. Esimerkki vesiliukoisesta keraamista on tutkimani myrkytön litiummolybdaatti (Li2MoO4), joka sähköisten ominaisuuksiensa puolesta sopii käytettäväksi korkean taajuuden tietoliikennesovelluksissa. Valmistusprosessi on yksinkertainen. Keraamin joukkoon sekoitetaan pieni määrä vettä ja saadaan tahnamainen seos. Tahnan sisältämä neste sitoo jauhehiukkaset ja auttaa niiden pakkautumista komponenttia valmistettaessa. Eri prosessivaiheiden jälkeen saadaan kiinteä täysin keraaminen kappale. Orgaanisia sidosaineita ei tarvita ja prosessia voidaan nopeuttaa haihduttamalla loppu vesi 120 °C lämpötilassa.

Nyt myös painamalla

Muuttamalla veden määrää saadaan eri paksuisia tahnoja, joista voidaan tehdä komponentteja eri tavoin. Tuoreimmassa tutkimuksessani optimoin tahnan sopivaksi silkkipainotekniikalle. Silkkipainaminen on painettavassa elektroniikassa hyödynnetty yleinen ja nopea tekniikka, joka sopii teolliseen suuren mittakaavan valmistukseen. Tekniikkana se on niin kutsutusti ”lisäävä”, jolloin materiaalia siis lisätään vain halutulle alueelle halutun muotoisena. Alhaisen valmistuslämpötilan ansiosta pystyin painamaan keraamitahnan suoraan lämpöherkälle muovialustalle. Lukuisia laboratoriossa vietettyjä tunteja ja sinnikkyyttä se kysyi, mutta ongelmanratkaisu ja uuden oppiminen ovat työni innostavimpia puolia satunnaisesta tuskaisuudestaan huolimatta.

Kirjoittaja Maria Väätäjä työskentelee tohtorikoulutettavana Mikroelektroniikan tutkimusyksikössä Oulun Yliopistossa. Hän sai Tekniikan edistämissäätiöltä kannustusapurahan väitöskirjatyöhönsä vuonna 2018.

Kuva: Mikko Nelo

Uusimmat artikkelit

Untangling the relationships in investor networks

Kirjoittajalta Marianna / 25.6.2019

Untangling the relationships in investor networks 25.6.2019 The modern world’s complexity is all around us. Take for example the enormous movie industry, the international flight logistics, or the music streaming services. The recent advancement of technology globalized and digitalized our daily routines, making us consumers of social media platforms and producers of constantly growing big … Jatka artikkeliin Untangling the relationships in investor networks

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Kirjoittajalta Marianna / 6.2.2019

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan 6.2.2019/Text: Maria Väätäjä Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu … Jatka artikkeliin Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Selluloosa venyy moneksi

Kirjoittajalta Marianna / 24.1.2019

Selluloosa venyy moneksi 16.5.2018/Text: Ville Hynninen Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa. Pystymetsästä presidentinlinnaan Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden … Jatka artikkeliin Selluloosa venyy moneksi

Selluloosa venyy moneksi

16.5.2018/Text: Ville Hynninen

Ville Hynninen

Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa.

Pystymetsästä presidentinlinnaan

Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden ja kasvien lisäksi tuottavat esimerkiksi tietyt bakteerilajit. Monipuolisuutensa, uusiutuvuutensa ja myrkyttömyytensä vuoksi se on houkutteleva raaka-aine tulevaisuuden materiaalien valmistamiseksi. Metsäisessä Suomessa selluloosaa on tyypillisesti hyödynnetty runsaasti paperin valmistuksessa, mutta viimeistään viime itsenäisyyspäivänä myös uudenlaiset selluloosamateriaalit hyppäsivät näyttävästi koko kansan tietoisuuteen Jenni Haukion koivuperäisestä selluloosakuidusta valmistetun iltapuvun myötä. Selluloosassa on siis todistetusti paljon potentiaalia edustus- ja salonkikelpoiseksi materiaaliksi.

Jotta tulevaisuudessa yhä edistyneempiä selluloosamateriaaleja voidaan valmistaa, tarvitaan tarkkaa tietoa selluloosan erilaisten alayksiköiden ja komponenttien vuorovaikutuksista ja pakkautumisesta sekä niiden muokkaamisesta. Oma tutkimustyöni lähestyy näitä ongelmia keskittymällä nanoselluloosapohjaisten komposiittimateriaalien kehittämiseen ja niiden rakenteen analysoimiseen.

Rakenne ratkaisee

Tutkimustyössäni yhdistän selluloosaperäisiä kovia nanopartikkeleita joustaviin selluloosapolymeereihin, jolloin sekoitussuhteesta ja –menetelmästä riippuen voidaan valmistaa seoksia, jotka olomuodoltaan vaihtelevat juoksevan nesteen, joustavan geelin tai kiinteän rakenteen välillä. Sopivassa olomuodossa komposiitit pystyvät myös reagoimaan esimerkiksi ympäristön lämpötilaan, minkä seurauksena niiden sisäistä rakennetta, mekaanista lujuutta ja optisia ominaisuuksia voidaan säädellä. Kaikki tämä on riippuvaista siitä, kuinka ja millaisin vuorovaikutuksin materiaalien sisäinen rakenne järjestäytynyt.

Aikaisemman tiedon perusteella käyttämäni materiaalit voivat pakkautua nestekidemäiseen muotoon, joka osittain muistuttaa hämähäkinseitin rakennetta. Luonnon erittäin kestävät materiaalit sisältävät usein vastaavanlaisia nestekiteisiä rakenteita, mistä kertoo myös hämähäkinseitin terästä suurempi suhteellinen kestävyys. Tästä yhteensattumasta johtuen päädyin valmistamaan selluloosakuituja myös omista nanoselluloosakomposiiteistani. Valitettavasti hämähäkinseitin lujuus jäi kuitenkin saavuttamatta eikä rouva Haukion iltapuvun Ioncell-kuitujen käytettävyyteen pystytty vastaamaan, mutta valmistamani kuidut osoittautuivat kuitenkin selluloosakuiduiksi poikkeuksellisen venyviksi ja sitkeiksi. Niiden sisäisen rakenteen ja ominaisuuksien välistä suhdetta selvitettiin myös onnistuneesti, kuten toivottua. Tällä hetkellä kuidut ovat herättäneet enemmänkin kiinnostusta ja johtaneet uuteen, hieman yllättäväänkin, yhteistyöprojektiin, jonka tuloksista voin toivottavasti kertoa lisää vielä tämän vuoden aikana.

Yllätyksiä selluloosan taholta on siis odotettavissa myös tulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja Ville Hynninen on tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston Teknillisen fysiikan laitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy nanoselluloosamateriaaleihin ja toiminnallisiin komposiitteihin. Hän sai Tekniikan edistämissäätiöltä kannustusapurahan väitöskirjatyöhönsä keväällä 2018.

 

Uusimmat artikkelit

Untangling the relationships in investor networks

Kirjoittajalta Marianna / 25.6.2019

Untangling the relationships in investor networks 25.6.2019 The modern world’s complexity is all around us. Take for example the enormous movie industry, the international flight logistics, or the music streaming services. The recent advancement of technology globalized and digitalized our daily routines, making us consumers of social media platforms and producers of constantly growing big … Jatka artikkeliin Untangling the relationships in investor networks

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Kirjoittajalta Marianna / 6.2.2019

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan 6.2.2019/Text: Maria Väätäjä Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu … Jatka artikkeliin Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Selluloosa venyy moneksi

Kirjoittajalta Marianna / 24.1.2019

Selluloosa venyy moneksi 16.5.2018/Text: Ville Hynninen Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa. Pystymetsästä presidentinlinnaan Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden … Jatka artikkeliin Selluloosa venyy moneksi

Waste is the future!

14.1.2019

danielle bansfield omakuva

About me

I am a doctoral student at Aalto University's Water and Environmental Engineering department, working in collaboration with The Finnish Environment Institute (SYKE). Last year I received an expenditure grant from the Gasum Gas fund for the first year of research into cultivation of fungal species in biogas wastewater. My overall aim is to develop an environmentally friendly method of nutrient recycling from biogas wastewater into a valuable product (e.g. biogas feedstock, fertilizer). This should improve the economics and sustainability of biogas production by creating a more circular economy.

During the past year I have had some success growing three of the five fungal species tested. Significantly, one species is also able to reduce the pH of the wastewater. Reducing the need for chemical pH adjustment.

Fungal species growing in diluted biogas wastewater

The broader context

Sustainable use of resources is important for our continued survival. To this end, reuse of waste is vital. Current EU policy aims to increase renewable energy, thus biogas production is likely to increase. This digestion process produces a slurry rich in nutrients. Water is removed from the slurry and returned to the biogas process or pre-treated using chemicals and discharged. Only a few biogas plants are able to make nutrient concentrate from this wastewater, resulting in a lost opportunity. This study seeks to exploit the nutrients in an environmentally friendly way.

SYKE has been working on growing algae in biogas wastewater to recycle inorganic nutrients into valuable biomass. My role is to find fungal species that can also grow in the wastewater. Fungi use organic nutrients for growth and would improve total nutrient removal.

Preliminary results

So far growth of the fungi is limited. We noticed that the fungi, which are used to optimal lab conditions, need to be slowly accustomed to the harsher environment of the wastewater. However, when cultivated in wastewater in which algae had been grown, growth was greatly improved. Pictures taken with a microscope showed dead algal cells aggregating with the fungi. This should help solve the problem of harvesting algal cells which are very small and tend to float.

Further optimization is needed (wastewater dilution, pH control and acclimatization of the fungi). But initial results are very promising and I am eager to test more species.

What I enjoy most

I get very excited when my fungi grow and changing from biology to engineering has been challenging but rewarding. I have enjoyed my first year immensely and look forward to new discoveries!

Text: Danielle Bansfield

Uusimmat artikkelit

Untangling the relationships in investor networks

Kirjoittajalta Marianna / 25.6.2019

Untangling the relationships in investor networks 25.6.2019 The modern world’s complexity is all around us. Take for example the enormous movie industry, the international flight logistics, or the music streaming services. The recent advancement of technology globalized and digitalized our daily routines, making us consumers of social media platforms and producers of constantly growing big … Jatka artikkeliin Untangling the relationships in investor networks

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Kirjoittajalta Marianna / 6.2.2019

Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan 6.2.2019/Text: Maria Väätäjä Sähkökeraamikomponentteja käytetään lähes kaikissa elektroniikkaa hyödyntävissä laitteissa. Sähkökeraamit ovat kiinteitä epäorgaanisia materiaaleja, jotka eroavat esimerkiksi astioissa käytettävistä keraameista siinä, että niillä on hyödyllisiä sähköisiä ja magneettisia ominaisuuksia. Niiden muokkaus komponenteiksi vaatii perinteisesti korkeita lämpötiloja (yli 1000 °C), jälkityöstöä ja haastavia liitostekniikoita. Nyt kaikki tämä onnistuu … Jatka artikkeliin Sähkökeraamikomponenttien huoneenlämpötilan valmistusmenetelmä soveltuu myös painettavaan elektroniikkaan

Selluloosa venyy moneksi

Kirjoittajalta Marianna / 24.1.2019

Selluloosa venyy moneksi 16.5.2018/Text: Ville Hynninen Mielikuvissa selluloosa on usein yhtä kuin puu ja paperi. Selluloosasta voidaan kuitenkin valmistaa lukuisia erilaisia materiaaleja, joilla on vaihtelevia ja mielenkiintoisia ominaisuuksia, joita harvemmin tulee ajatelleeksi. Tulevaisuudessa selluloosapohjaiset materiaalit voivat korvata monia öljypohjaisia synteettisiä materiaaleja ja tuotteita hyvinkin edistyneissä käyttökohteissa. Pystymetsästä presidentinlinnaan Selluloosa on maapallon yleisin polymeeri, jota puiden … Jatka artikkeliin Selluloosa venyy moneksi