Signaali, kohina ja pari muuttujaa
2.9.2022/Teksti: Elias Raninen
Datan määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. On arvioitu, että määrällisesti merkittävin osa kaikesta maailman datasta on luotu ihan viimeisten muutamien vuosien aikana. Samalla kun datan määrä jatkaa kasvuaan, yhä tärkeämmäksi muodostuu se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti data saadaan muutettua hyödylliseksi informaatioksi.
Tutkimusryhmässämme tutkitaan signaalinkäsittelymenetelmiä, joiden sovelluskohteita löytyy esimerkiksi taloustieteissä osakeportfolion optimoinnissa, tietoliikenteessä antenniryhmien signaalinkäsittelyssä sekä koneoppimisessa erilaisissa datan luokitteluongelmissa. Väitöskirjassani olen keskittynyt kehittämään laskennallisesti tehokkaita ja datan kohinatasoon automaattisesti mukautuvia estimointi- ja luokittelumenetelmiä.
Nykymenetelmien suurimmat ongelmat liittyvät skaalautuvuuteen. Ongelmana on, että menetelmät soveltuvat huonosti sellaisten tietoaineistojen analysointiin, joissa eri muuttujien määrä on hyvin suuri havaintojen lukumäärään verrattuna. Nämä ongelmat ovat tyypillisiä esimerkiksi bioinformatiikassa, jossa muuttujia on paljon, mutta havaintojen kerääminen on kallista ja hidasta. Perinteiset tilastolliset menetelmät oletuksineen eivät näissä tapauksissa päde ja voivat johtaa vääränlaisiin tulkintoihin. Muuttujien suuren määrän vuoksi menetelmät ovat lisäksi herkempiä poikkeavien ja virheellisten havaintojen vaikutuksille. Tutkimukseni tavoite on sellaisten matemaattisten työkalujen luominen, jotka auttavat datan ymmärtämisessä, helpottavat datasta oppimista ja siitä luotettavien tulkintojen tai päätöksien tekemistä.
Signaalinkäsittely on laajentuvana alana tullut tärkeäksi osaksi data-analyysiä ja koneoppimista. Sitä hyödynnetään laajalti sensoreita ja tunnistimia sisältävien digitaalisten laitteiden ja järjestelmien lisäksi myös massiivisten tietoaineistojen analysoinnissa. Tämän vuoksi koen tutkimusaiheeni erittäin tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Erityisiä kohokohtia ovat olleet mahdollisuudet tutustua erilaisten konferenssien ja tutkijavierailujen kautta kansainvälisiin huippuosaajiin sekä oppia heiltä. Haluan kiittää Tekniikan edistämissäätiötä tutkimukseni tukemisesta.
Elias Raninen väitteli tohtoriksi Aalto yliopistossa keväällä 2022. Hän sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2019.
Uusimmat artikkelit
Liikkuvan kohdeen tietokonetomografian ajallis-paikalliset säännöllistämismenetelmät
Liikkuvan kohdeen tietokonetomografian ajallis-paikalliset säännöllistämismenetelmät Teksti: Tommi Heikkilä Kasveja, robotteja ja röntgensäteiden matematiikkaa Tietokonetomografia (TT) eli viipalekuvaus on monille meistä tuttu lähinnä sairaalasarjoista, koko huoneen täyttävänä donitsinmuotoisena laitteena, jolla voidaan tutkia potilaan sisuksia päästä varpaisiin. Lääketieteen lisäksi TT-kuvantaminen on tärkeä työkalu mm. monissa laboratorioissa, museoissa, tuotekehityksessä ja lentokenttien turvatarkastuksissa. Laitteen eri suunnista keräämät röntgenkuvat eivät…
Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability
Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability 5.1.2024/Text: Vinay Partap Singh Design and Implementation of Efficient Working Hydraulics of Electrified Non-Road Mobile Machinery for Enhancing Environmental Sustainability The almost inevitable climate crisis is forcing governments, and industries across all spectrums to make every possible effort to avoid…
Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan
Verinäyte on ikkuna syöpäsolun tumaan 4.1.2024/Teksti: Joonatan Sipola Ihmisen verenkierrossa on kuolleista soluista vapautuneita DNA-pätkiä. Pitkälle edenneen syövän potilailla osa tästä on usein peräisin syöpäsoluista – soluista jotka toimivat virheellisesti DNA:han tulleiden muutosten takia. Täten yksinkertaisesta verinäytteestä voidaan nähdä suoraan syövän ytimeen, siihen mistä sen yksilöllinen käyttäytyminen johtuu. Maisemat ovat avarat Analysoimalla DNA-pätkien emäsparisekvenssit voidaan…