Signaali, kohina ja pari muuttujaa 

2.9.2022/Teksti: Elias Raninen

Elias Raninen

Datan määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. On arvioitu, että määrällisesti merkittävin osa kaikesta maailman datasta on luotu ihan viimeisten muutamien vuosien aikana. Samalla kun datan määrä jatkaa kasvuaan, yhä tärkeämmäksi muodostuu se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti data saadaan muutettua hyödylliseksi informaatioksi.

Tutkimusryhmässämme tutkitaan signaalinkäsittelymenetelmiä, joiden sovelluskohteita löytyy esimerkiksi taloustieteissä osakeportfolion optimoinnissa, tietoliikenteessä antenniryhmien signaalinkäsittelyssä sekä koneoppimisessa erilaisissa datan luokitteluongelmissa. Väitöskirjassani olen keskittynyt kehittämään laskennallisesti tehokkaita ja datan kohinatasoon automaattisesti mukautuvia estimointi- ja luokittelumenetelmiä.

Nykymenetelmien suurimmat ongelmat liittyvät skaalautuvuuteen. Ongelmana on, että menetelmät soveltuvat huonosti sellaisten tietoaineistojen analysointiin, joissa eri muuttujien määrä on hyvin suuri havaintojen lukumäärään verrattuna. Nämä ongelmat ovat tyypillisiä esimerkiksi bioinformatiikassa, jossa muuttujia on paljon, mutta havaintojen kerääminen on kallista ja hidasta. Perinteiset tilastolliset menetelmät oletuksineen eivät näissä tapauksissa päde ja voivat johtaa vääränlaisiin tulkintoihin. Muuttujien suuren määrän vuoksi menetelmät ovat lisäksi herkempiä poikkeavien ja virheellisten havaintojen vaikutuksille. Tutkimukseni tavoite on sellaisten matemaattisten työkalujen luominen, jotka auttavat datan ymmärtämisessä, helpottavat datasta oppimista ja siitä luotettavien tulkintojen tai päätöksien tekemistä.

Signaalinkäsittely on laajentuvana alana tullut tärkeäksi osaksi data-analyysiä ja koneoppimista. Sitä hyödynnetään laajalti sensoreita ja tunnistimia sisältävien digitaalisten laitteiden ja järjestelmien lisäksi myös massiivisten tietoaineistojen analysoinnissa. Tämän vuoksi koen tutkimusaiheeni erittäin tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Erityisiä kohokohtia ovat olleet mahdollisuudet tutustua erilaisten konferenssien ja tutkijavierailujen kautta kansainvälisiin huippuosaajiin sekä oppia heiltä. Haluan kiittää Tekniikan edistämissäätiötä tutkimukseni tukemisesta.

Elias Raninen väitteli tohtoriksi Aalto yliopistossa keväällä 2022. Hän sai Tekniikan edistämissäätiön kannustusapurahan vuonna 2019.

Uusimmat artikkelit

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 22.12.2025

Kristiina Kruus panostaa rohkeaan tutkimukseen   Kuva: Mikko Raskinen Kristiina Kruus on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani, jolla on pitkä historia teollisen biotekniikan tutkijana. Hän on työskennellyt kansainvälisissä yrityksissä ja tutkimusprofessorina VTT:llä. Hänestä tieteen rohkeus ja vaikuttavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä epävakaina aikoina. Kuka olet? Olen tekniikan tohtori ja pitkän linjan tutkija, jolla on pitkä kokemus…

Eläinvapaat geelit edistävät solututkimusta

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 17.12.2025

Eläinvapaat geelit edistävät solututkimusta Text: Maria Heilala   Kuva: Maria Heilala Solukasvatusmallit tutkimuksen työkaluna Laboratoriossa kasvatetut solut auttavat mallintamaan sairauksien kehittymiseen ja etenemiseen liittyviä ilmiöitä ilman eläin- tai ihmiskokeita. Perinteiset 2D-soluviljelmät muovi- tai lasimaljalla eivät kuitenkaan kuvasta solujen toimintaa kudosten kolmiulotteisessa ympäristössä. Tämän takia väitöskirjatutkimukseni keskittyi geelipohjaisten 3D-solukasvatusmallien kehittämiseen. Eläinperäisistä kasviperäisiin geeleihin Geelipohjaisissa 3D-solukasvatusmalleissa solut…

Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa

Kirjoittajalta Tekniikan edistämissäätiö / 17.11.2025

Soiden ennallistaminen kiihtyy ja tutkimukselle on tilaa Teksti: Lassi Päkkilä   Väitöskirjatutkimuksessani, jota Tekniikan edistämissäätiö tuki vuonna 2024, tutkin ennallistettujen soiden hydrologiaa ja sen palautumista ennallistamistoimien jälkeisinä vuosina. Ekologinen ennallistaminen on noussut tärkeäksi soiden suojelumenetelmäksi, ja muun muassa Euroopan Unionin ennallistamisasetus luo painetta kasvattaa ennallistamismääriä. Suomessa suurin suoluontoa uhanalaistanut tekijä on metsäojitus, kun noin 60%…